Tiesitkö tämän: Pohjoismaiden sinisten metsien hiilensidontakyky vastaa 700 000 henkilöauton päästöjä?
Pohjoismaiden siniset metsät koostuvat rannikkovesien ruskolevämetsistä, meriajokasniityistä ja rakkoleväesiintymistä, jotka ovat kaikki luontaisia hiilinieluja.
Uuden raportin taustahankkeessa on tunnistettu ilmastonmuutoksen ja muiden ihmisen toiminnasta johtuvien ympäristöpaineiden vaikutukset sinisen hiilen ekosysteemeihin. Lisäksi on laskettu ensimmäistä kertaa pohjoismaisen sinisen hiilen hiilibudjetti ja laadittu kattava vuorovaikutteinen kartta Pohjolan sinisistä metsäalueista.
Siniset metsät ovat hyvin alttiita ilmastonmuutokselle, joten niiden kestävä hoito on tärkeää. Koska sinisiä metsiä on erityisen paljon pohjoisilla merialueilla, Pohjoismaat voivat raportin mukaan parantaa ilmaston tilaa luomalla edellytyksiä levien ja meriruohon kasvulle.
Sivuutettu mahdollisuus hiilidioksidin varastointiin
Sinisillä metsillä on ainutlaatuinen kyky sitoa hiiltä, joka muuten päätyisi ilmakehään. Raporttiin sisältyy ensimmäinen pohjoismainen sinisen hiilen hiilibudjetti, jonka mukaan Pohjoismaiden sinisiin metsiin pitkäaikaisvarastoituu noin 3,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Tämä vastaa myclimate.org-sivuston mukaan 700 000 henkilöauton päästöjä.
Hiilibudjettiin sisältyy myös arvio siitä, miten paljon hiiltä Pohjoismaiden siniset metsät poistavat pysyvästi ilmakehästä ja varastoivat joka vuosi. Lisäksi arvioidaan, että rannikkovesien kasvillisuuteen on jo varastoitunut jopa 33 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Hiilen pitkäaikaisvarastoista jopa 46 % on Norjan ruskolevämetsissä, mikä johtuu niiden levinneisyydestä ja huomattavasta kyvystä tuottaa ja viedä hiiltä.
Tietoa raportista
Raportti perustuu kolmivuotisen Nordic Blue Carbon Project -hankkeen löydöksiin. Hanketta johti Norjan vedentutkimuslaitos (NIVA), jonka yhteistyökumppaneina toimivat GRID-Arendal, Norjan merentutkimuslaitos (IMR), Aarhusin yliopisto ja Åbo Akademi. Hanke oli Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama.
