Ukraina erityisvieraana Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuuriministerien epävirallisessa kokouksessa

Kokouksen emäntänä toimi Suomen tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Aloite kokouksen järjestämisestä tuli Suomelta ja Ahvenanmaalta, joilla on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus. Kokoukseen osallistuivat Ukrainan lisäksi kulttuurista vastaavat ministerit Tanskasta (Jakob Engel-Schmidt), Islannista (Logi Einarsson), Norjasta (Lubna Jaffery), Ruotsista (Parisa Liljestrand), Ahvenanmaalta (Annika Hambrudd), Färsaarilta (Eirikur í Jákupsstovu), Virosta (Heidy Purga), Latviasta (Agnese Lāce) ja Liettuasta (Šarūnas Birutis).

Kyseessä oli epävirallinen kokous, jossa ei tehty muodollisia päätöksiä. Tarkoituksena oli kuitenkin jatkaa keskustelua, joka aloitettiin viime vuonna Tukholmassa pidetyssä ministerikokouksessa ja kulttuuriperinnön suojeluun keskittyneessä konferenssissa. Kokouksen asialistalla oli myös se, miten Pohjoismaat, Baltian maat ja Ukraina voivat entisestään vahvistaa alueellista yhteistyötä, joka liittyy resilienssiin sekä kulttuuriperinnön suojeluun ja saatavuuteen.

Viime vuonna Pohjoismaiden ja Baltian maiden ministerit hyväksyivät yhteisen julkilausuman nimeltä ”Nordic-Baltic ministerial declaration on the role of culture and cultural heritage for democratic and resilient societies”. Julkilausumassa ministerit tuomitsevat Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan ja sen, miten Venäjä loukkaa Ukrainan suvereniteettia tuhoamalla ja vahingoittamalla maan kulttuurisia, historiallisia ja uskonnollisia kohteita sekä kulttuuriperintöä.

Kokouksen aikana käydyssä pyöreän pöydän keskustelussa ministerit saivat tietoa Ukrainan kriittisestä tilanteesta. Lisäksi ministerit kertoivat, mitä toimenpiteitä kukin maa priorisoi kulttuuriperinnön suojelemiseksi kriisi- tai sotatilanteissa ja miten kulttuuriperinnön suojelu liittyy maanpuolustukseen.

– Alueellinen yhteistyö kulttuuriperinnön suojelussa vahvistaa kansalaisten luottamusta ja yhteiskunnan resilienssiä. Yhteistyö edistää yhteiskuntien demokratiaa ja avoimuutta, ja se sitoo asukkaita yhteen. Siksi varautumiseen liittyvää osaamista on tärkeää kehittää kulttuurialalla yli sektorien kansallisesti ja myös yhdessä lähimaiden kanssa”, ministeri Talvitie sanoo.