Uusi raportti Pohjolan kestävyyssiirtymän edistymisestä

YK:n ilmastopaneeli julkisti viime viikolla kuudennen pääraporttinsa, joka antaa kokonaisarvion ilmastonmuutoksen edistymisestä. Päätelmä on selkeä ja osoittaa sen, että kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää nopeasti. Myös Pohjoismaissa on tehty tilannearvioita. Pohjoismaiden ministerineuvosto on nimittäin juuri julkaissut lähtötilanneraportin, jossa selvitetään Pohjolan edistymistä ilmaston, ympäristön ja muiden kestävän kehityksen muuttujien osalta. Päätelmänä on, että Pohjolalla on vielä matkaa maailman kestävimmäksi alueeksi.

Pohjolan suurimpana haasteena on vihreä siirtymä. Raportin mukaan Pohjolan kasvihuonekaasupäästöt ovat yhä liian suuret ja luonnon monimuotoisuus on ahtaalla. Raportti osoittaa niin ikään, että Pohjoismaiden haasteena on liiallinen kulutus ja tuotanto. Silti on hyvääkin kerrottavaa: vihreässä innovoinnissa ja vihreässä kasvussa on edistytty hyvin, ja varsinkin uusiutuvien energianlähteiden käyttö yleistyy.

”Pohjoismailla on useita yhteisiä kestävyyshaasteita. Lähtötilanneraportti luo erinomainen lähtökohdan tulevalle visiotyölle, jonka tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman kestävin alue vuoteen 2030 mennessä”, toteaa Suomen pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist.

Raportti osoittaa, että myös Pohjoismaiden kilpailukyky on vahva. Tämä koskee esimerkiksi koulutusta, tutkimusta ja innovointia. Myös sosiaalisen kestävyyden saralla menee hyvin. Pohjoismaalaisilla on yleisesti hyvä kansanterveys, vahva taloudellinen tasa-arvo, vahva sosiaalinen luottamus ja sykkivä kulttuurielämä. Raportissa tunnistetaan kuitenkin useita haasteita, jotka liittyvät muun muassa sukupuolten tasa-arvoon ja ihmisten yhdenvertaisuuteen. Pohjoismaisten työmarkkinoiden sukupuolitasapaino on vinoutunut, ja EU:n ulkopuolelta tulleiden kansalaisten kotouttamisessa on puutteita.

Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii aktiivisesti edistämään yhteistyövision toteutumista. Sitä varten on muun muassa laadittu toimintasuunnitelma, jossa kuvataan Pohjolan kestävää kehitystä tukevat aloitteet. Pohjoismaiden ministerineuvoston työ ei kuitenkaan yksin riitä, vaan vision saavuttaminen vaatii toimia koko Pohjolalta. Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki toteaa näin:

”Meillä on kahdeksan vuotta aikaa saavuttaa visio, joten aikaa ei ole hukattavaksi. Onnistuminen edellyttää sitä, että koko Pohjola etenee samaan suuntaan. Glasgow’ssa tänä vuonna pidettävästä COP26-ilmastokokouksesta tulee tärkeä foorumi, jolla voimme jatkaa politiikan, elinkeinoelämän, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten välistä yhteistyötä.”

Raportista saa yleiskuvan eri indikaattoreista ja yksityiskohdista, jotka liittyvät vision kolmeen strategiseen painopistealueeseen: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Raportin on laatinut Pohjoismaiden ministerineuvoston puolesta Rambøll Management Consulting, ja se antaa tilannekuvan Pohjoismaiden kestävyystyöstä. Esiteltäviä indikaattoreita on yhteensä 45.

Pohjoismaiden pääministerit hyväksyivät elokuussa 2019 pohjoismaiselle yhteistyölle uuden vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.