Uusi tutkimus maahanmuuttajavanhempien työmarkkinaintegraatiosta

Vanhemmuutta pidetään usein yhtenä elämän antoisimmista asioista, mutta monet maahanmuuttajavanhemmat voivat kohdata suuria vaikeuksia pyrkiessään työmarkkinoille. Tämä koskee erityisesti maahanmuuttajanaisia, joiden työnhaku voi törmätä lisäesteisiin. Miten Pohjoismaat voisivat hyödyntää maahanmuuttajavanhempien taitoja, osaamista ja potentiaalia? Entä miten voimme luoda politiikkaa ja aloitteita, jotka auttavat parantamaan sekä äitien että isien työllistymismahdollisuuksia?

Viiden Pohjoismaan (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) perhe- ja tasa-arvopolitiikka on mahdollistanut myös maahanmuuttajaäitien korkean työllisyysasteen. Pienten lasten äitien työllisyys on kuitenkin maahanmuuttajilla suhteettoman alhainen, mikä on luonut maahanmuuttajaväestössä huomattavia sukupuolten välisiä työllisyyseroja. Nämä erot sekä syntyperäisten ja ulkomailla syntyneiden väliset erot korostavat sitä, että Pohjoismaiden kotouttamis- ja perhepolitiikassa on keskeistä huomioida maahanmuuttajavanhemmat tasa-arvon edistämiseksi.  

Monet Pohjoismaissa toteutetut politiikat edistävät maahanmuuttajaäitien työmarkkinaosallistumista ja parantavat heidän lastensa tuloksia. Kotouttamisohjelmat, jotka tarjoavat joustavia vanhempainvapaajaksoja, lastenhoitomahdollisuuksia ja pidennettyjä suoritusaikoja, tukevat sellaisia maahanmuuttajaäitejä, jotka todennäköisesti saavat lapsia pian maahantulon jälkeen. Hyvin suunnattu etsivä työ voi niin ikään edistää osallistumista, koska se laajentaa sosiaalisia verkostoja ja parantaa tiedonsaantia. Tietyt perhepolitiikat, kuten varhaiskasvatuksen hinnanalennukset ja virallisesti järjestetyn lastenhoidon yleinen saatavuus, edistävät paitsi maahanmuuttajaäitien työllisyyttä myös heidän syntyperäisten lastensa oppimistuloksia ja työmarkkinaosallistumista.  

Jotkin perhepolitiikat voivat kuitenkin myös pahentaa maahanmuuttajavanhempien ja syntyperäisten vanhempien välistä eriarvoisuutta. Esimerkiksi tiukasti työllisyyteen sidotut vanhempainpäivärahat voivat sulkea etuuksien ulkopuolelle hiljattain saapuneet maahanmuuttajat, joiden kiinnittyminen työmarkkinoille on heikompaa. Muut perhepolitiikat taas voivat lisätä maahanmuuttajaväestön sisäisiä sukupuolieroja. Esimerkkinä ovat kiinteät vanhempainpäivärahat, joita voidaan käyttää pitkiä ajanjaksoja ja joita ei ole kohdennettu erikseen äideille ja isille. Niiden tahattomana seurauksena voi olla se, että suhteettoman suuri osa maahanmuuttajaäideistä jää työmarkkinoiden ulkopuolelle. 

Pohjoismaiden äitejä ja isiä koskevat tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajaperheiden hyvinvointia voidaan lisätä puuttumalla rajoituksiin ja laajentamalla tehokasta perhe- ja tasa-arvopolitiikkaa. Kun maahanmuuttajien kotouttamisessa sovelletaan koko perheen huomioivaa lähestymistapaa, se parantaa maahanmuuttajaäitien ja -isien hyvinvointia sekä edistää lisäksi tulevien sukupolvien menestystä.