Uusi tutkimus Pohjoismaiden kilpailukyvystä
Analysis of Competitiveness in a Nordic Perspective -tutkimus tarjoaa tietoon perustuvan yleiskatsauksen siitä, miten Pohjoismaiden taloudet suoriutuvat suhteessa keskeisiin kilpailukyvyn mittareihin. Niitä ovat muun muassa innovointi, yrittäjyys, pääoman saatavuus, digitalisaatio, hallinnolliset ja lainsäädännölliset vaikutukset, energiakustannukset ja talouden häiriönsietokyky. Tutkimuksessa vertaillaan Pohjoismaita eurooppalaisiin ja globaaleihin vertaismaihin, jotta saataisiin käsitys alueen nykytilanteesta sekä suurimmista puutteista ja vahvuuksista.
Kilpailukyvyn säilyttäminen on olennaisen tärkeää, kun pyritään turvaamaan Pohjoismaiden pitkän aikavälin vauraus, ylläpitämään niiden innovointikykyä ja säilyttämään korkean elintason perustana oleva yhteiskuntamalli. Tutkimusraportin tavoitteena on luoda pohjaa vankalle poliittiselle vuoropuhelulle siitä, miten Pohjoismaat voivat säilyttää globaalin kilpailukykynsä, toteuttaa kunnianhimoista vihreää siirtymää ja ylläpitää sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Hankkeen innoittajana ovat toimineet Euroopan kilpailukykyä koskevan Draghin raportin (2024) suositukset, joissa korostetaan Euroopan kohtaamia suuria haasteita: kiristyvää globaalia kilpailua, nopeaa teknologista muutosta, vihreän ja digitaalisen siirtymän vaatimuksia sekä taloudellisen turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn tarvetta. Pohjoismainen tutkimus tarkastelee tältä osin sitä, miten Pohjolassa pitkään vallinnut tuottavuuden, avoimuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden yhdistelmä vertautuu laajempiin eurooppalaisiin suuntauksiin. Lisäksi esitellään eri alojen pohjoismaisia lähestymistapoja ja hyviä käytäntöjä, joilla alue voi edistää Euroopan laajempaa kilpailukykysuunnitelmaa.
Draghin raportti on mullistanut Euroopan kilpailukyvystä käydyn keskustelun kohdistamalla huomiota siihen, että tuottavuusero suhteessa Yhdysvaltoihin kasvaa. Pohjoismaiden taloudet eivät silti välttämättä sovi kovin hyvin tähän tarinaan. Pohjolassa yhdistyvät melko ainutlaatuisella tavalla suuri työmarkkinaosallistuminen, vahva innovointikapasiteetti ja avoin talous. Hankkeen keskeinen kysymys onkin, miten pohjoismainen malli toimii uudessa globaalissa kilpailutilanteessa ja mitkä sen osatekijät voivat olla vahvuuden lähteitä myös tulevaisuudessa.
Loppuraportti julkaistaan syyskuussa.
