Uusiutuva energia COP29:n keskiössä

15.11.24 | Uutinen
Tinne Van der Straeten at COP29
Valokuvaaja
Andreas Omvik/norden.org
YK:n tämänvuotinen ilmastokokouksen pääkeskustelut koskevat muun muassa sitä, miten ilmastotoimia voidaan tehostaa maailmanlaajuisesti. Pohjoismainen energiantutkimus (NER) pyrkii siksi esittelemään kokouksessa alueemme innovatiivisia ratkaisuja ja edistämään tutkimuslähtöisiä ilmastotoimia eri oheistapahtumissa.

Pohjoismainen energiatutkimus järjesti yhdessä Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) kanssa paneelikeskustelun, jonka tavoitteena oli edistää tiedonvaihtoa aurinko- ja tuulivoiman integroinnista energiajärjestelmiin. Tapahtuma kokosi yhteen poliittisia päättäjiä, alan asiantuntijoita ja järjestöjä keskustelemaan haasteista ja globaaleista ratkaisuista. Päähuomio oli yhteistyön vahvistamisessa, politiikkasuositusten tunnistamisessa ja ilmastorahoituksen hyödyntämisessä.

Geopolitiikka on huomioitava myös harvinaisten maametallien saatavuudessa.

Tinne Van der Straeten, Belgian energiaministeri

Katso tapahtuman suoratoistolähetys tästä

Häiriönsietokykyinen energiajärjestelmä

Belgian energiaministeri Tinne Van der Straeten korosti tilaisuudessa, että tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntäminen on tärkeää energiajärjestelmän häiriönsietokyvyn kannalta: 

– Meillä on ympäri maailmaa huomattavat aurinko- ja tuulivoimaresurssit ja nyt myös mahdollisuus valjastaa käyttöön jokainen auringonsäde ja tuulenpuuska. Jos onnistumme siinä, voimme tarjota maailmalle häiriönsietokykyisen energiajärjestelmän. 

Ministeri varoitti kuitenkin tulemasta riippuvaiseksi yksittäisistä maista:

– Emme voi tehdä samaa virhettä uudelleen kuin fossiilisten polttoaineiden kanssa, kun luotimme vain muutamaan maailman maahan ottamatta huomioon geopolitiikan ja vakauden näkökulmaa. Geopolitiikka on huomioitava myös harvinaisten maametallien saatavuudessa, energiaministeri Tinne Van der Straeten sanoo.

Pohjoismailla on kokemuksia jaettavaksi

Uusiutuvilla energianlähteillä, erityisesti aurinko- ja tuulivoimalla, on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat kuitenkin, että rikkaiden ja matalan tulotason maiden väliset erot ovat kasvaneet entisestään uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa. Tapahtuman yhtenä tärkeänä aiheena olikin se, miten voimme jakaa osaamista ja varmistaa aurinko- ja tuulivoiman integroinnin maailmanlaajuisesti. Pohjoismaisen energiantutkimuksen operatiivinen johtaja Kevin Johnsen avasi paneelikeskustelun korostamalla, että meillä on mahdollisuus oppia toisiltamme:

– Useimmilla maailman alueilla on hyödyntämätöntä potentiaalia, joka liittyy markkinarakenteen ja erityisesti joustomarkkinoiden kehittämiseen aurinko- ja tuulivoiman integroinnin lisäämiseksi. Pohjoismailla on tällä saralla kokemusta, jota meidän tulisi jakaa myös muun maailman kanssa, Kevin Johnsen sanoo. Pablo Hevia-Koch, joka toimii IEA:n uusiutuvien energianlähteiden integroinnista ja sähkön toimitusvarmuudesta vastaavan yksikön päällikkönä, korosti puolestaan osaamisen jakamista.

– Meidän tulisi hyödyntää sitä, mitä eri maissa ja sähköjärjestelmissä on tehty aiempien käyttöönottojen yhteydessä. Samoja toimintatapoja voitaisiin sitten omaksua järjestelmissä, jotka ovat vasta alkutaipaleella uusiutuvan energian hyödyntämisessä, Pablo Hevia-Koch sanoo. 

Keskustelun päätteeksi panelistit toivoivat poliitikoilta avoimuutta yksityisille investoinneille, politiikan virtaviivaistamista ja sitä, että samalla pidetään mielessä lopputuote.

Meidän tulisi hyödyntää sitä, mitä eri maissa ja energiajärjestelmissä on tehty aiempien käyttöönottojen yhteydessä. Samoja toimintatapoja voitaisiin sitten omaksua järjestelmissä, jotka ovat vasta alkutaipaleella uusiutuvan energian hyödyntämisessä.

Pablo Hevia-Koch, IEA:n uusiutuvien energianlähteiden integroinnista ja sähkön toimitusvarmuudesta vastaavan yksikön päällikkö

Keskustelun päätteeksi panelistit esittivät poliittisille päättäjille selkeän viestin: avatkaa verkot yksityisille investoinneille, virtaviivaistakaa politiikkaa ja nojatkaa selkeään visioon sähköjärjestelmän toivotusta lopputilanteesta. 

Pohjoismaisen paviljongin energiaan keskittynyt teemapäivä kokosi yhteen poliittisia päättäjiä, alan asiantuntijoita ja järjestöjä keskustelemaan haasteista ja globaaleista ratkaisuista. Päähuomio oli yhteistyön vahvistamisessa ja politiikkasuositusten tunnistamisessa. Lisäksi pohdittiin ilmastorahoituksen hyödyntämistä sähköverkkojen kehittämisessä, mikä on keskeinen osa globaalia hiilestä irtautumista. 

Pohjoismainen energiantutkimus 

Pohjoismainen energiantutkimus (Nordic Energy Research, NER) on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen yhteispohjoismainen laitos, joka vastaa yhteisestä energiantutkimuksesta ja tutkimukseen perustuvasta politiikan kehittämisestä. Laitos perustettiin vuonna 1975 yhteiseksi energiantutkimusohjelmaksi. Nykyään Pohjoismainen energiantutkimus rahoittaa yhteispohjoismaista tutkimusta, joka tukee hiilidioksidipäästöjen ja fossiiliriippuvuuden vähentämistä sekä uusien kasvualojen syntyä. Tämä tapahtuu lisäämällä tietämystä kestävästä energiasta ja edistämällä uusien, kilpailukykyisten energiaratkaisujen kehittämistä.