Vahvat alueet sosiaalisesti kestävän Pohjolan perustana

16.12.20 | Uutinen
Stadsvy från luften
Valokuvaaja
unsplash.com/Samuel Han
Pohjolan kaikkien alueiden muutos- ja kriisivalmiuden parantaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista aluepolitiikan pohjoismaisessa yhteistyössä seuraavalla nelivuotiskaudella.

Asutko Suomen maaseudulla, ruotsalaisessa suurkaupungissa, Tanskan raja-alueella, Islannin rannikolla vai norjalaisella saarella? Olipa vastaus mikä tahansa, asuinpaikalla on vaikutusta työllistymiseen, osaamisen kehittämiseen, liikenneyhteyksiin, palvelutarjontaan ja tulevaisuudennäkymiin.

Sosiaaliset ja taloudelliset erot ovat kasvussa sekä Pohjoismaiden välillä että maiden sisällä. Sen vuoksi Pohjolan kaupungeilla, maaseudulla ja alueilla on erilaiset edellytykset selvitä suurista mullistuksista, kuten tehtaiden sulkemisesta ja pandemioista. 

 

Pandemian opit hyödynnettävä

Osa Pohjolan alueista toipuu koronakriisistä nopeasti, kun taas toisten osaksi jää vaikeasti paikattava alijäämä, työttömyys ja verotulojen lasku.

Pohjoismaiden ministerineuvoston uuden aluepolitiikan yhteistyöohjelman keskiössä on siksi taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien alueiden luominen ja niiden kriisinsietokyvyn parantaminen.

Kolme strategista painopistealuetta

Nelivuotisen ohjelmakauden kaksi muuta strategista painopistealuetta ovat vihreä ja osallistava kaupunkikehitys sekä vihreä ja osallistava maaseutukehitys.

Aluepoliittinen yhteistyö on tärkeässä roolissa, kun Pohjolasta pyritään tekemään vision mukaisesti maailman kestävin ja integroitunein alue.

Harvaan asutut alueen mukaan vihreään siirtymään

Pääministerien syksyllä 2019 hyväksymä visio on nyt muutettu toimintasuunnitelmiksi, ja se heijastuu myös kaikkien politiikan alojen yhteistyöohjelmiin.

– Kaikilla kansalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua vihreään siirtymään riippumatta siitä, elävätkö he harvaan asutuilla alueilla vai suurkaupungeissa. Meidän on kehitettävä politiikkaa, joka perustuu alueellisiin etuihin ja paikalliseen sopeutumiskykyyn, sanoo Norjan alue- ja digitalisaatioministeri Linda Hofstad Helleland.

    Tiiviitä kaupunkeja ja nostetta maaseudun osaamiselle

    Vihreä ja osallistava kaupunkikehitys keskittyy kaupunkirakenteen tiivistämiseen, jotta asuntojen, palveluiden ja työpaikkojen väliset etäisyydet olisivat mahdollisimman lyhyet. Näin pyritään vähentämään ilmastokuormitusta ja sosiaalista eriytymistä.

    Vihreä ja osallistava maaseutukehitys taas keskittyy muun muassa osaamisen kehittämiseen.

    Maaseudulla tarvitaan osaavaa työvoimaa, jotta esimerkiksi vesiviljelyssä, kaivannaisteollisuudessa, kierto- ja biotaloudessa sekä energia-alalla olisi hyvät edellytykset kestävälle yritystoiminnalle.

      Älykästä erikoistumista

      Tämä taas edellyttää ekologista liikennettä, viihtyisiä asuntoja ja digitekniikkaa. Muuten riskinä on se, että maaseutu kärsii vihreästä siirtymästä kaupunkeja enemmän.   

      – Vihreä siirtymä tarjoaa pohjoismaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, jotka liittyvät muun muassa kiertotalouteen, energiahuoltoon ja biotalouteen. Älykkäällä erikoistumisella ja alueellisella johtajuudella voidaan vahvistaa pohjoismaisten klusterien ja innovaatioekosysteemien välistä yhteistyötä ja luoda siten entistä vihreämpää ja kilpailukykyisempää Pohjolaa, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä ja aluepolitiikan ministerineuvoston ensi vuoden puheenjohtaja.

      Nordregio-tutkimuskeskus

      Aluepoliittisen yhteistyön on määrä tuottaa uutta tietoa, jota maat, alueet ja kunnat voivat hyödyntää politiikassaan.

      Aluekehittämiseen liittyvä tiedontuotanto keskittyy suurelta osin pohjoismaiseen Nordregio-tutkimuskeskukseen sekä ohjelman painopistealueista vastaaviin kolmeen teemaryhmään.

        Poliittisiin painopistealueisiin liittyviä tuoreita raportteja: