YK:n luontokokous alkaa Montrealissa – paikalla suuri pohjoismainen nuorisovaltuuskunta

YK:n COP15-kokouksen on määrä poikia elintärkeä sopimus, jolla pysäytetään luontokadon eteneminen. 

– Montrealin luontokokouksen tulee olla käännekohta luontokadon pysäyttämisessä vuoteen 2030 mennessä hieman samalla tavalla kuin Pariisin ilmastokokous oli ilmastokriisin torjunnassa, sanoo Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo, joka matkustaa neuvotteluihin yhdessä pohjoismaisten ministerikollegojensa kanssa.

Luontokato on ihmiskunnan suurimpia kriisejä, ja se kytkeytyy tiiviisti ilmastokriisiin. Ympäristö- ja ilmastotutkijoiden mukaan maailman ilmastotavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman tehokkaita toimia, joilla suojellaan ja ennallistetaan luontoalueita.

Montrealissa on määrä päättää muun muassa maa-, vesi- ja merialueiden kansainvälisistä suojelutavoitteista. 

EU tukee 30 prosentin suojelutavoitetta ja 3 miljardin hehtaarin ennallistamistavoitetta.

Neuvotteluissa käsitellään myös kestävän käytön vaatimusta maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä haitallisten vieraslajien torjumista.

Yksi Montrealin neuvotteluiden vaikeimmista kysymyksistä on arvioiden mukaan sopimuksen nopean toimeenpanon rahoittaminen. Norjalainen nuorisoedustaja Jonas Kittelsen katsoo, että rikkailla mailla on keskeinen vastuu rahoituksesta. 

– Pelkään rikkaiden maiden sanoutuvan irti historiallisesta vastuustaan, joka liittyy vahvan sopimuksen kannalta välttämättömien mekanismien rahoittamiseen, Kittelsen sanoo. 

– Toivoa antaa kuitenkin se, että niin monilla nuorilla ja alkuperäiskansojen edustajilla on keskeinen rooli neuvotteluissa. Ajamme yhdessä oikeudenmukaista sopimusta, joka asettaa ihmisoikeudet ja ekosysteemien koskettomuuden etusijalle suhteessa ansaintatarkoituksessa tapahtuvaan luonnon tuhoamiseen, hän sanoo.  

Montrealin kokoukseen matkustaa 18 pohjoismaista nuorisoedustajaa mukanaan lista vaatimuksia. 

Vaatimukset on laadittu kolmivuotisessa prosessissa, jossa pohjoismaiset nuorisojärjestöt ovat keskustelleet toistensa, asiantuntijoiden ja poliitikkojen kanssa ja mobilisoineet reilut 3000 nuorta yhteispohjoismaisen biodiversiteettikannanoton taakse. Hanke on rahoitettu pohjoismaisen yhteistyön tuella. 

Nuoret pääsevät esittämään vaatimuksensa Montrealissa ja neuvottelemaan Pohjoismaiden ministerien ja neuvottelijoiden kanssa paikan päällä. 

Pohjoismaiden hallitukset neuvottelevat osana EU:ta, mutta ne ovat sopineet yhteispohjoismaisista neuvottelukannoista. Pohjoismaat korostavat luontopohjaisten ratkaisujen roolia globaalien haasteiden ratkomisessa ja kehottavat kokousta hyväksymään mitattavissa olevia tavoitteita ja selkeitä täytäntöönpanovaatimuksia.

Pohjoismaiden parlamenttien yhteistyöelin Pohjoismaiden neuvosto lähettää luontokokoukseen useita tarkkailijoita. 

Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunta on muun muassa tehnyt ehdotuksen nuorten biodiversiteetti- ja ilmastorahastosta ja kehottanut Pohjoismaiden hallituksia tekemään yhteistyötä haitallisten vieraslajien torjumiseksi. 

– Pohjolan tulee olla ilmasto- ja biodiversiteettityön kirittäjä. Me olemme hyviä kehittämään ilmastoratkaisuja, mutta luonnon monimuotoisuuden saralla on vielä parantamisen varaa. Sen vuoksi Pohjoismaiden neuvostolle on niin tärkeää olla paikan päällä, kun uudesta kansainvälisestä sopimuksesta sovitaan. Pohjoismaiselle yhteistyölle on tarvetta myös sopimuksen täytäntöönpanossa, jos haluamme sen onnistuvan, sanoo Kestävä Pohjola -valiokunnan norjalaisjäsen Lene Westergaard-Halle.

Tutustu Pohjoismaiden neuvoston uusimpiin biodiversiteettiehdotuksiin: