Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen viimeistely – pohjoismainen lähestymistapa

Hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) vuonna 2019 julkaisema Global Assessment -raportti lähetti maailmalle selkeän viestin ennennäkemättömästä luontokadosta. Arviointi korosti luontokadon pääasiallisia ajureita: maa- ja merialueiden käytön muutoksia, organismien suoraa hyödyntämistä, ilmastonmuutosta, saastumista ja haitallisia vieraslajeja. Kansainvälisen luontosopimuksen on puututtava kaikkiin ajureihin, jotta luonto ja sen ihmisille tarjoamat palvelut saataisiin toipumisen tielle.

Luonnonsuojelun ja muiden tehokkaiden suojelutoimenpiteiden lisäksi tulisi korostaa kestävän käytön merkitystä biodiversiteettiuhkien vähentämiskeinona. Olennaista on uusiutuviin luonnonvaroihin sekä maa-, sisävesi- tai merialueiden hoitoon perustuvan kestävän käytön kehittäminen esimerkiksi maataloudessa, kalataloudessa ja vesiviljelyssä. Korjuu- ja pyyntitasojen sekä hoitokäytäntöjen on oltava kestäviä näillä sektoreilla.

Lisäksi on olennaisen tärkeää keskittyä ratkaisuihin, jotka hyödyttävät sekä luonnon monimuotoisuutta että ilmastoa. Ilmastokestävän kehityksen kannalta on ratkaisevaa turvata biodiversiteetti sekä sademetsien ja mangrovesoiden kaltaiset ekosysteemit. IPBESin mukaan luontopohjaisten ratkaisujen osuus ilmastonmuutoksen hillinnästä on arviolta 37 % vuoteen 2030 mennessä, ja niillä on todennäköisesti biodiversiteettiin kohdistuvia liitännäishyötyjä.

Kuten IPBESin Global Assessment -raportissa todetaan, esimerkiksi alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt ovat hoitaneet maa- ja merialueitaan tavoilla, jotka on sovitettu paikallisiin olosuhteisiin ja jotka ovat yhteensopivia luonnon monimuotoisuuden suojelun kanssa tai tukevat sitä.

Nyt tarvitaan nopeasti rakenteellista ja yhdennettyä lähestymistapaa, jotta globaali biodiversiteettikehys saataisiin pantua täytäntöön yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja sektoreilla. Tähän sisältyvät toimet ja lähestymistavat, joilla lisätään kansallisen tason toimien ja tavoitteiden, seurannan, raportoinnin ja täytäntöönpanoarvioiden läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta kansallisella ja globaalilla tasolla. Lähestymistavan tulisi kestää aikaa ja luoda kollektiivista painetta, joka takaa vakaan etenemisen kohti kehyksen tavoitteiden saavuttamista.

Me Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan, Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin ympäristö- ja ilmastoministerit

Viittaamme Helsingissä 12. toukokuuta 2021 hyväksyttyyn Pohjoismaiden ministerien julkilausumaan luonnon monimuotoisuudesta, meristä ja ilmastosta sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston visioon, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vihreä Pohjola on yksi vision kolmesta strategisesta painopistealueesta, ja se edistää luonnonperintömme kestävään käyttöön ja suojeluun liittyvää innovointia ja yhteistyötä.

Pidämme tervetulleena GEF 8:n lisärahoitusta ja 36 %:n lisäkohdennusta biodiversiteettiin, jotka kasvattavat tavoitetasoa ja rahoitusvaroja biodiversiteettikehyksen kansainvälisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Tunnustamme, että kiireelliset yhdennetyt toimet ovat tarpeen transformatiivisen muutoksen saavuttamiseksi, jotta luontokato saataisiin pysäytettyä ja käännettyä maa-, sisävesi- ja merialueiden kestävällä hoidolla.

Korostamme, että luontopohjaisilla ratkaisuilla voi olla tärkeä rooli kansainvälisten haasteiden, kuten luontokadon ja ekosysteemien rappeutumisen, ratkaisussa ja että ne voivat auttaa katastrofiriskin vähentämisessä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Tunnustamme, että alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen maa- ja luonnonvaraoikeuksien turvaaminen on olennaisen tärkeää luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja kestävän toimeentulon turvaamiseksi.

Korostamme kannustimien luomista maanomistajille ja teollisuudelle, jotta ne suojelisivat, ylläpitäisivät ja käyttäisivät kestävästi biodiversiteettiä ja ennallistaisivat ekosysteemien toimintoja samalla, kun ne tarjoavat kestävän toimeentulon ja edistävät ilmastonmuutoksen hillintää.

Sovimme tehostavamme ja valtavirtaistavamme pohjoismaisia biodiversiteettitoimia kestävän kulutuksen ja tuotannon aloitteilla, ruokahävikin ja muovijätteen vähentämisellä, merten terveyttä edistämällä, luontopohjaisilla ratkaisuilla, biodiversiteettirahoituksella sekä elinkeinojen edistämisellä, ml. alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteiset elinkeinot.

Sovimme myös tukevamme kansainvälisiä pyrkimyksiä suojella ja ennallistaa biologisesti monimuotoisia alueita, jotka ottavat talteen ja varastoivat hiiltä sekä ehkäisevät ja vähentävät luonnonkatastrofien vaikutusta korostaen siten ilmaston ja biodiversiteetin yhtymäkohtia.

Sovimme niin ikään ottavamme käyttöön lisää luontopohjaisia ratkaisuja, jotka Yhdistyneiden kansakuntien ympäristökokouksen määritelmän mukaan suojelevat, säilyttävät, ennallistavat, käyttävät kestävästi ja hoitavat luonnonmukaisia tai muokattuja maa-, sisävesi-, rannikko- ja meriekosysteemejä. Ratkaisujen tulee olla sellaisia, että ne vastaavat tehokkaasti ja mukautuvasti sosiaalisiin, taloudellisin ja ekologisiin haasteisiin ja tarjoavat samalla hyvinvointia ihmisille, ekosysteemipalveluita, resilienssiä ja biodiversiteettihyötyjä. Toimimalla näin toteutamme Pohjoismaiden johtoasemaa luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönotossa yli maa- ja aluerajojen.

Edistämme tapoja, joilla pohjoismaiset kuluttajat voivat tehdä terveellisiä ja kestäviä valintoja, sekä yhteisiä pyrkimyksiä kestävän kulutuksen edistämiseksi vähintään puolittamalla jätteen, ml. ruokahävikki, määrän ja lopettamalla luonnonvarojen ylikulutuksen sekä vahvistamalla kestävää tuotantoa.

Olemme tyytyväisiä edistykseen, joka saavutettiin Geneven biodiversiteettikokouksessa 14.–29. maaliskuuta 2022, tieteellistä, teknologista ja teknistä neuvontaa varten perustetun avustavan toimielimen 24. kokouksen jatkokokouksessa, täytäntöönpanoa varten perustetun avustavan toimielimen kolmannessa kokouksessa ja vuoden 2020 jälkeistä biodiversiteettikehystä käsittelevän avoimen työryhmän kolmannessa kokouksessa.

Kehotamme biodiversiteettisopimuksen osapuolia viimeistelemään globaalin biodiversiteettikehyksen luonnoksen avoimen työryhmän neljännessä kokouksessa Kenian Nairobissa 21.–26. kesäkuuta 2022 sekä hyväksymään Kiinan Kunmingin COP15-kokouksessa kunnianhimoisen ja muutosvoimaisen globaalin biodiversiteettikehyksen seuraavin painotuksin:

• Hyväksytään kunnianhimoiset ja mitattavissa olevat biodiversiteettitavoitteet sopimuksen kolmen yleistavoitteen mukaisesti.
• Korostetaan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tärkeää roolia ja panosta biodiversiteetin hoidossa ja varmistetaan niiden täysipainoinen ja tehokas osallistuminen biodiversiteettiä koskevaan päätöksentekoon.
• Kunnioitetaan lisäksi alkuperäiskansojen oikeuksia ja turvataan ne alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK-julistuksen mukaisesti.
• Pienennetään kansainvälinen ekologinen jalanjälki tasolle, joka alittaa reilusti maapallon kriittiset kynnysarvot.
• Mobilisoidaan resursseja kaikista lähteistä, jotta saavutettaisiin globaalin biodiversiteettikehyksen tavoitteet, ja otetaan käyttöön niiden saavuttamista helpottavia tehokkaita oikeudellisia ja poliittisia toimenpiteitä, jotka perustuvat ekosysteemilähestymistapoihin, biodiversiteettihyötyjä tuottaviin ympäristöperiaatteisiin sekä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.
• Yhteensovitetaan julkiset ja yksityiset rahoitusvirrat globaalin biodiversiteettikehyksen tavoitteiden kanssa.
• Suojellaan kansainvälisesti vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 % meri- ja maa-alueista käyttämällä myös muita tehokkaita alueperusteisia suojelutoimenpiteitä.
• Hoidetaan kestävästi kaikkia maatalouteen, kalatalouteen, vesiviljelyyn ja metsätalouteen käytettäviä alueita sekä muita korjuu-, pyynti- ja tuotantotoimintaan liittyviä alueita.  
• Varmistetaan, että maailman kaikki maa- ja merialueet ovat luonnon monimuotoisuuden huomioivan yhdennetyn aluesuunnittelun piirissä.
• Lisätään kaikkien ekosysteemien eheyttä ja kytkeytyneisyyttä, joka tukee kaikkien kotoperäisten lajien populaatioiden terveyttä, elinkelpoisuutta ja sietokykyä.
• Korostetaan, että COP15:n tulisi sopia kunnianhimoisista tavoitteista, jotka varmistavat heikentyneiden maa-, sisävesi- ja meriekosysteemien ennallistamisen lisäämisen ja tunnustavat ennallistamisen olevan edellytys 2030-tavoitteiden saavuttamiselle.
• Edistetään kiireellisiä kansallisia toimia, jotka pysäyttävät luontokadon ja vahvistavat politiikkatoimia biodiversiteetin valtavirtaistamiseksi kaikille sektoreille, ja saavutetaan huomattavaa edistystä biodiversiteetin kannalta haitallisten tukien kartoittamisessa, poistamisessa, uudistamisessa, uudelleenohjauksessa tai niiden tarkoituksen muuttamisessa reilulla, tehokkaalla ja oikeudenmukaisella tavalla. 
• Korostetaan ihmisoikeuksien ja sukupolvien tasa-arvon tärkeyttä sekä tunnistetaan nuorten sukupolvien rooli ja osallistuminen transformatiivisen muutoksen ajureina.
• Korostetaan, että globaaliin biodiversiteettikehykseen tulisi sisältyä järjestelmällinen lähestymistapa, joka koskee suunnittelua, seurantaa, raportointia ja arviointia biodiversiteettisopimuksen täytäntöönpanon tehostamiseksi, mukaan lukien kansallisen ja kansainvälisen tason läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta lisäävät toimet.

Sovimme toteuttavamme Kunmingin COP15-kokouksen seurantaa muun muassa

• Tekemällä analyysin COP15:n tuloksista ja keskittymällä siihen, miten pohjoismaista täytäntöönpanoa voidaan tehostaa pohjoismaisen tason yhteistyöllä
• Päivittämällä nopeasti kansalliset biodiversiteettistrategiat ja toimintasuunnitelmat globaalin biodiversiteettikehyksen mukaisesti
• Edistämällä pohjoismaista yhteistyötä, jolla varmistetaan luontopohjaisten ratkaisujen ja niiden turvajärjestelyjen tukevan sosiaalista, taloudellista ja ekologista ulottuvuutta kustannustehokkain toimin
• Lisäämällä tietämystä ja yhteistyötä, joka koskee ilmastonmuutoksen vaikutusten sisällyttämistä meriympäristön yhdennettyyn ja ekosysteemipohjaiseen hoitoon 
• Edistämällä työtä, joka keskittyy yritysten ja rahoitusalan luontoon liittyviin riippuvuuksiin, riskinarviointeihin ja vaikutuksiin, ml. julkistamiskehykset, raportointi ja riskienhallinta
• Edistämällä ja tukemalla alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen täysipainoista ja tehokasta osallistumista globaalin biodiversiteettikehyksen täytäntöönpanoon
• Edistämällä ja tukemalla nuorten ja muiden sidosryhmien täysipainoista ja tehokasta osallistumista globaalin biodiversiteettikehyksen täytäntöönpanoon
• Lisäämällä kaikkien merialueiden suojelua ja kestävää hoitoa
• Pysäyttämällä rannikko- ja meriekosysteemien kadon, lisäämällä niiden laajuutta ja parantamalla niiden kuntoa. Tämä koskee varsinkin kriittisiä ekosysteemejä, kuten mangrovesoita, meriruohoniittyjä, suolamarskeja, ruskolevämetsiä, hiekkadyynejä, riuttoja ja syvänmeren ekosysteemejä.

Espen Barth Eide 

Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri

Annika Strandhäll

Ruotsin ilmasto- ja ympäristöministeri

Guðlaugur Þór Þórðarson

Islannin ympäristö-, energia- ja ilmastoministeri

Lea Wermelin 

Tanskan ympäristöministeri

Emma Kari

Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri

Kalistat Lund

Grönlannin maatalous-, omavaraisuus-, energia- ja ympäristöministeri

Magnus Rasmussen

Färsaarten ympäristö-, kauppa- ja teollisuusministeri

Alfons Röblom

Ahvenanmaan kehitysministeri