Ympäristöpalkinnon voittanut ruokahävikkiguru: Kestävän ruokajärjestelmän kehittämisessä kysytään innovatiivisuutta

Pohjoismaiden ruokajärjestelmiä odottaa vihreä siirtymä, ja Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon ehdokkaiksi etsitään nyt työn etulinjassa kulkevia ihmisiä ja organisaatioita.

Vuoden 2013 ympäristöpalkinnon voitti tanskalainen Selina Juul ruokahävikin vähentämiseksi tekemästään työstä. Juulin mukaan palkinto on ajankohtaisempi kuin koskaan ja Pohjoismailla on erityistehtävä kestävien ruokaratkaisujen kehittämisessä.

Selina Juul perusti vuonna 2008 Stop Wasting Food -kuluttajaliikkeen ja on keskittynyt ruokahävikkiongelmaan siitä pitäen. Nykyään hän on muun muassa Euroopan komission ruokahävikki- ja ruokajätefoorumin jäsen. Juulin mukaan kestävän ruokajärjestelmän kehittäminen on tullut jäädäkseen, ja jatkossa siitä tulee entistä kiinteämpi osa organisaatioiden ja yritysten työtä.

– Uskon, että kestävien ruokajärjestelmien kehittämisestä tulee jatkossa luontevaa. Lihansyönnin ja esimerkiksi ruokahävikin vähentämistä aletaan pitää yhä enemmän selviönä. Meitä on muutamia, jotka ovat pitäneet asiasta melua jo vuosia, mutta nyt kaduille ovat lähteneet myös nuoret. Jos jokin yritys ei vaihda ekosähköön ja ekologisiin pakkauksiin tai ajattele uusiokäyttöä ja ruokahävikkiä, se herättää yhä enemmän kummastusta ja kritiikkiä kuluttajissa. Uskon, että tulevaisuuden kuluttajat valitsevat kestäviä ratkaisuja ja asettavat vaatimuksia organisaatioille, poliitikoille ja yrityksille myös elintarvikealalla, hän pohtii.

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon saajaa voi ehdottaa kuka tahansa, ja Selina Juul odottaakin tulevalta ehdokaskunnalta paljon:

– Ruokajärjestelmässä on jo nähtävissä, että ”tehdään tavalliseen tapaan” -ajattelu on historiaa. Organisaatiot ja yritykset toimivat nyt ”tehdään epätavalliseen tapaan” -periaatteella, ja kentällä syntyy paljon innovaatioita. Uskon, että uusiokäyttö ja uusiojalostus yleistyvät merkittävästi. Esimerkkinä voidaan mainita kahvinporojen käyttö lannoitteena, hän kertoo.

– FoodTech on niin ikään alue, jolla tapahtuu tällä hetkellä tosi paljon. Esimerkkinä voidaan mainita hukkalämmön käyttö jäähdytyksessä tai tekniikka, joka saa eri tuotantovaiheet keskustelemaan keskenään. Näkyvissä on myös merkkejä siitä, että alamme pikkuhiljaa oppia käyttämään esimerkiksi käyriä kurkkuja tai muuten muotopuolia vihanneksia, jotka aiemmin hävitettiin. Porkkanahan maistuu hyvältä, vaikka se ei olisikaan sopusuhtainen. Nykyistä kestävämpään ruokajärjestelmään pyrkimisessä piilee valtava potentiaali, joten odotan kiinnostuneena ympäristöpalkinnon tämänvuotista ehdokasasetelmaa.

Selina Juul on kiertänyt ruokahävikkiasiantuntijana lähes maailman ympäri ja huomannut, että pohjoismaisesta kestävän kehityksen yhteistyöstä ollaan hyvin kiinnostuneita.

– Kun puhun asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa eri puolilla maailmaa, he todella arvostavat Pohjoismaita. Katseet on kohdistettu pohjoismaisiin ratkaisuihin, Juul toteaa ja jatkaa:

– Ekologinen elämäntapa saa Pohjoismaissa paljon huomiota. Aina on toki parannettavaa, mutta meillä on jo nyt käytössä todella hyviä ilmastoratkaisuja. Ajatellaan vaikka Ruotsin jätteiden lajittelujärjestelmää, uusiutuvan energian käyttöä Norjassa ja luomun vahvaa asemaa Tanskassa. Ekologisuus yhdistää Pohjoismaita ja on täysin ainutlaatuista maailmalla.

Selina Juul neuvoo tulevaa ympäristöpalkinnon saajaa näin: laakereille ei pidä jäädä lepäämään, vaan palkinto tulisi nähdä ponnahduslautana vielä suurempiin saavutuksiin.

– Kun palkinto on voitettu ja juhlat juhlittu, pitää vaihtaa takaisin työvaatteisiin. Koko maailma seuraa Pohjoismaiden tekemisiä, ja palkinnonsaaja sekä muut ehdokkaat ovat kukin tavallaan kansanliikkeen lipunkantajia.

Kuka tahansa voi ehdottaa Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinnon saajaa. Ehdokasasettelu päättyy keskiviikkona 12. toukokuuta. Ehdokas voi olla pohjoismainen yritys, organisaatio tai henkilö, joka toimii Pohjoismaissa ja/tai suhteessa Pohjoismaiden ulkopuolisiin osapuoliin. Toimijalla tulee olla pohjoismainen näkökulma. Maineen ja kunnian lisäksi luvassa on 300 000 Tanskan kruunun (noin 40 000 euron) sekki.