Kestävät ruokajärjestelmät: Ehdota Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2021 ympäristöpalkinnon saajaa
Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto on jaettu vuodesta 1995 lähtien, ja palkinnon teema vaihtelee vuosittain. Vuonna 2021 huomio on kestävissä ruokajärjestelmissä vedestä ja pellolta pöytään sekä takaisin.
Monet YK:n kestävän kehityksen tavoitteista liittyvät nimenomaan ruokajärjestelmiin. Niiden muuttaminen on välttämätöntä, jotta syömämme ruoan valmistus ja kulutus olisi kestävää. Palkintolautakunnan puheenjohtaja Lars Hindkjær sanoo näin:
– Ympäristöpalkinto on keskittynyt kaikkina näinä vuosina ajankohtaisiin haasteisiin. Meillä on aikaisemminkin ollut ehdokkaita ja palkinnonsaajia ruoka-alalta, joten odotamme innoissamme Pohjoismaista löytyviä kunnianhimoisia aloitteita, jotka voivat edistää kestävien ruokajärjestelmien kehittämistä.
Meidän on kaikkien syötävä elääksemme. Siksi on tärkeää, että ruokajärjestelmät ovat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä. Kestävyys ulottuu alkutuotannosta eli vedestä ja pellolta pöytään sekä edelleen siihen, että orgaaninen jäte ja pakkaukset palaavat takaisin kiertoon. Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2021 ympäristöpalkinnon teema kattaa ruokajärjestelmän joko kokonaan tai osittain.
Kun ruoantuotanto on kestävää, ruoka tuotetaan mahdollisimman paikallisesti ja ekologisesti kestävillä menetelmillä. Maataloudessa painopistealueina ovat kasvinravinteiden palauttaminen kiertoon sekä ympäristöä säästävät maatalouskäytännöt, jotka ottavat huomioon kasvihuonekaasupäästöt, hiilensidonnan, luonnon monimuotoisuuden ja vesivarojen hyvän hoidon. Kotieläintalous ja kalanviljely kantavat ympäristövastuunsa ja noudattavat tiukkoja eettisiä eläinsuojeluarvoja. Syötäviä luonnonvaroja, kuten riistaa, luonnonvaraista kalaa ja muita luonnontuotteita, käytetään viisaasti.
Kun raaka-aineita jalostetaan elintarvikkeiksi, niiden ravinteet säilytetään mahdollisimman hyvin. Elintarviketeollisuudessa ei haaskata luonnonvaroja, tuotteet pakataan energiatehokkaasti, ja jakelun ympäristöjalanjälki minimoimaan. Yritykset ja kaupat tarjoavat asiakkaille vastuullisia vaihtoehtoja ja minimoivat ruokahävikin omilla toimillaan. Kuluttajien ruokavaliot perustuvat ekologisesti kestäviin vaihtoehtoihin, kuten kausi- ja kasvisruokaan. Syömme sen verran kaloreita kuin mitä tarvitsemme, ruokaa ei mene hukkaan, ja orgaaninen jäte kierrätetään.
Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite numero 2 on ”ei nälkää”. Tavoitteena on toisin sanoen poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. Tavoitteen saavuttamisen tukena ovat kestävät ruokajärjestelmät. Ruokajärjestelmien kestävyydellä voidaan tukea muitakin kestävän kehityksen tavoitteita, kuten kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyttä (tavoite nro 12), ilmastotekoja (13), merten ja niiden luonnonvarojen säilyttämistä ja kestävää käyttöä (14) sekä maaekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden suojelua (15).
Covid-19-pandemia on osoittanut, että kriisiajat voivat runnella maailmanlaajuisia tuotantoketjuja. Yli kaksi miljardia ihmistä on ainakin osittain riippuvaisia tuontiruoasta. Alueellisten ja kansallisten ruokajärjestelmien kestävyys edistää siksi merkittävästi sosiaalista resilienssiä. Aito kestävyys vaatii sitä, että elintarviketuotannon vaikutukset ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin ovat myönteisiä tai neutraaleja.
Määräaika 12. toukokuuta – ehdotuksia otetaan vastaan kaikilta!
Palkinnonsaajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Ehdokasasettelu päättyy keskiviikkona 12. toukokuuta. Ehdokas voi olla pohjoismainen yritys, organisaatio tai yksityishenkilö, joka toimii Pohjoismaissa ja/tai suhteessa Pohjoismaiden ulkopuolisiin osapuoliin. Toimijalla tulee olla pohjoismainen näkökulma.
Palkinnonsaaja julkistetaan Kööpenhaminassa pidettävän Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä 2. marraskuuta 2021.
