Kestävä kehitys Pohjoismaissa

Fyrtårn på Island
Valokuvaaja
Yadid Levy / Norden.org
Pohjoismaat ovat yksimielisiä siitä, että kestävän kehityksen edistäminen on maidemme tärkeimpiä haasteita. Globalisaatio, tietoyhteiskunnan kehitys, väestön ikääntyminen sekä esimerkiksi ilmastonmuutosta ruokkivat kestämättömät kulutus- ja tuotantotavat tuovat Pohjoismaille mahdollisuuksia ja haasteita. Haasteiden kohtaaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää sektorienvälisiä yhteispohjoismaisia panostuksia, joihin sisältyy kestävän kehityksen periaate. Pohjoismaiden ministerineuvosto toteuttaa vuosina 2017–2020 ensisijaisesti Sukupolvi 2030 -ohjelmaa, joka edistää Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamista Pohjoismaissa.

Pohjoismaat ovat yksimielisiä siitä, että kestävän kehityksen edistäminen on maidemme tärkeimpiä haasteita. Kestävän kehityksen saavuttaminen on kunnianhimoinen mutta välttämätön tavoite. Vaihtoehtoja ei ole: hyvinvointia ja elämänlaatua pitää kehittää globaalisti, mutta samalla on turvattava maapallon kyky ylläpitää elämän monimuotoisuutta.

Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa

Nykyisille ja tuleville sukupolville on taattava mahdollisuus turvalliseen, terveelliseen ja ihmisarvoiseen elämään. Pohjoismaat ovat paljolti onnistuneet yhdistämään kunnianhimoiset ympäristötavoitteet, korkean tulotason, talouskasvun, vakaan makrotalouden ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan meidän on tehostettava panostuksia ja omaksuttava kestävyysajattelu nykyistä paremmin poliittisessa päätöksenteossa ja arjessa.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on edistänyt kestävää kehitystä 1990-luvun lopusta lähtien. Työtä linjaa pohjoismainen kestävän kehityksen strategia Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa. Kestävyysnäkökulma on sisällytettävä kaikkeen Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävään työhön.

Strategia sisältää vuoteen 2025 ulottuvia suuntaviivoja ja pyrkii edistämään ministerineuvoston sektorienvälistä yhteistyötä seuraavilla painopistealueilla: pohjoismainen hyvinvointimalli, elinvoimaiset ekosysteemit, muuttunut ilmasto, maapallon luonnonvarojen kestävä käyttö sekä koulutus, tutkimus ja innovaatiot.

Sukupolvi 2030

Sukupolvi 2030 -ohjelma painottaa lasten ja nuorten osallistamista, koska juuri he toimivat muutosvoimina nyt ja tulevaisuudessa. Pohjoismaat keskittyvät vuoteen 2020 ulottuvassa ohjelmassa kestävään kulutukseen ja tuotantoon, joka on maiden yhteinen haaste YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutuksessa.

Ohjelmalla on kolme yleistavoitetta:

  • Varmistetaan poliittisen fokuksen ja tarkoituksenmukaisten hankkeiden avulla se, että Pohjoismaiden ministerineuvoston työ edistää Agenda 2030:n toteutumista.
  • Edistetään Agenda 2030:een liittyvää sitoutumista ja tiedonjakoa Pohjoismaissa.
  • Tehdään tunnetuksi Pohjoismaiden ministerineuvoston Agenda 2030 -työtä Pohjoismaissa ja kansainvälisesti.

Pohjoismaiset toimijat

Kestävään kehitykseen liittyvän hallitusyhteistyön yleisvastuu on pohjoismaisilla yhteistyöministereillä (MR-SAM). Maat ovat asettaneet yhteisen asiantuntijaryhmän, joka avustaa kestävän kehityksen strategian ja Agenda 2030 -työn seurannassa.

Kestävän kehityksen pohjoismainen asiantuntijaryhmä toimii myös Sukupolvi 2030 -ohjelman ohjausryhmänä vuosina 2017–2020. Ryhmän tulee tehdä ohjelman täytäntöönpanoon ja kehittämiseen liittyviä päätösesityksiä pohjoismaiselle yhteistyökomitealle (NSK) ja MR-SAMille.

Pohjoismaista kestävän kehityksen strategiaa toteutetaan ministerineuvoston eri yhteistyöalueilla. Strategian tavoitteet sisällytetään kaikkiin sektoriohjelmiin ja muunnetaan käytännön toimenpiteiksi, joiden tulokset ovat mitattavissa.

Kestävään kehitykseen liittyvää parlamentaarista yhteistyötä koordinoi Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunta.