Tietoa kulttuuriministerineuvostosta (MR-K)

Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävästä kulttuuriyhteistyöstä vastaavat Pohjoismaiden, Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin kulttuuriministerit. Kulttuuriyhteistyön päätavoitteena on monimuotoisen kulttuuri-ilmaisun edistäminen, taiteilijoiden ja heidän teostensa liikkuvuuden lisääminen sekä Pohjoismaiden kulttuurielämän laadun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Yhteistyön on myös osaltaan vahvistettava ja kehitettävä Pohjoismaiden kansainvälistä kulttuuriprofiilia esimerkiksi elokuvan, muotoilun ja lastenkulttuurin saralla.

Pohjoismaiden kulttuuri- ja taide-elämä on virallisen pohjoismaisen yhteistyön keskeinen osa. Kulttuurialan pohjoismainen yhteistyörakenne on muuttunut merkittävästi vuodesta 2007 lähtien. Kehitysprosessi jatkuu tulevina vuosina, koska ulkomaailman ja omien yhteiskuntiemme haasteet vaativat jatkossakin kulttuuriyhteistyön lähtökohtien mukauttamista.

Kulttuuriministerineuvostolla on käytössään noin 170 miljoonaa Tanskan kruunua vuodessa. Suuri osa rahoista käytetään kulttuuri- ja taideprojekteihin, joihin taiteilijat ja kulttuuritoimijat hakevat tukea Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta ja Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmista (Kulttuuri- ja taideohjelma, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma sekä pohjoismainen käännöstuki). Muut varat käytetään pohjoismaisten laitosten ja neljän pohjoismaisen taidepalkinnon rahoittamiseen.

Vuonna 2007 toteutetusta kulttuuriuudistuksesta teetettiin vuonna 2011 arviointi. Siinä todettiin, että pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön muutokset olivat kaiken kaikkiaan olleet onnistuneita, että kokemukset olivat hyviä ja että tarvetta oli vain pienille tarkistuksille. Arvioinnissa todettiin niin ikään, että taiteen autonomian ja poliittisen ohjauksen välinen tasapaino oli vahvistunut vuoden 2007 jälkeen ja että käsivarrenmitan periaate oli siten voimissaan. Lisäksi todettiin, että kulttuuripoliittisia painopistealueita olisi mahdollista selkeyttää entisestään.   

Viisi painopistealuetta

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön strategia 2013–2020 sisältää viisi painopistealuetta:

  • kestävä Pohjola
  • luova Pohjola
  • kulttuurienvälinen Pohjola
  • nuori Pohjola
  • digitaalinen Pohjola.

Yhteistyöfoorumit

Kulttuuriministerineuvostolla (MR-K) on kaksi vuotuista kokousta, joissa keskustellaan ja päätetään yhteisistä aloitteista. Yhteistyö keskitetään aloille, joilla yhteinen toiminta ja politiikka tehoavat paremmin kuin mihin maat yksinään pystyisivät.

Ministerineuvoston alaisuudessa toimii kulttuuriyhteistyön virkamieskomitea (ÄK-K). Virkamieskomitea koostuu Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin kulttuuriministeriöiden virkamiehistä. Komitealla on neljä vuotuista kokousta, ja se valmistelee ministerikokoukset sekä johtaa kulttuuripolitiikan käytännön toteutusta.

Operatiivinen vastuu pohjoismaisen yhteistyön päivittäisestä toiminnasta on Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöllä, joka sijaitsee Kööpenhaminassa. Kulttuuriministerineuvostossa ja kulttuuriyhteistyön virkamieskomiteassa käsiteltävät asiat valmistelee kulttuuri ja resurssit -osasto (KR), joka varmistaa myös tehtyjen päätösten täytäntöönpanon.

Pohjoismaiset laitokset ja yhteistyökumppanit

Pohjoismaiden ministerineuvostolla on useita ohjelmia ja laitoksia, joiden tehtävänä on kulttuuripolitiikan toteuttaminen arjessa:

Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030

Toimintasuunnitelmassa kuvataan toimia, joilla Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii saavuttamaan vision tavoitteet kolmella strategisella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Painopistealueisiin liittyy 12 tavoitetta. Strategiset painopistealueet ja tavoitteet ohjaavat Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkea toimintaa seuraavien neljän vuoden ajan. Toimintasuunnitelma on jaettu tavoitteiden mukaisesti 12 osaan.