Tietoa tasa-arvoasiain ministerineuvostosta (MR-JÄM)

Pohjoismaiden yhteinen kulttuuri ja historia sekä yhteiset demokratian perinteet ovat mahdollistaneet läheisen ja rakentavan yhteistyön tasa-arvoalalla.

Tasa-arvo merkitsee vallan, hoivavastuun ja vaikutusmahdollisuuksien tasavertaista jakautumista ja sitä, että tytöillä, naisilla, pojilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet, vastuut ja mahdollisuudet kaikilla elämänalueilla. Tasa-arvo edellyttää myös sitä, että yhteiskunnassa ei esiinny sukupuolisidonnaista väkivaltaa. Tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan saavuttamiseksi tarvitaan yleistä tasa-arvopolitiikkaa, joka kattaa sekä naiset että miehet.

Pohjoismaiden hallitusten tasa-arvoyhteistyötä johtavat Pohjoismaiden tasa-arvoministerit, jotka muodostavat tasa-arvoasiain ministerineuvoston (MR-JÄM). Ministereillä on vähintään yksi vuotuinen kokous. Siinä he keskustelevat ja tekevät yhteisiä päätöksiä asioista, joissa pohjoismainen yhteistyö tuottaa suuremman hyödyn kuin mihin maat yksinään pystyisivät. Tätä kutsutaan pohjoismaiseksi hyödyksi.

Tasa-arvoasiain virkamieskomiteassa (ÄK-JÄM) on edustajia kaikista Pohjoismaista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista, ja se tapaa vähintään kolme kertaa vuodessa. Virkamieskomitea johtaa käytännön työtä ja valmistelee ministerikokoukset.

Operatiivinen vastuu pohjoismaisen hallitusyhteistyön päivittäisestä toiminnasta on Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöllä, joka sijaitsee Kööpenhaminassa. Sihteeristön kulttuuri ja resurssit -osasto valmistelee muun muassa tasa-arvoasiain ministerineuvostossa käsiteltävät asiat. Sihteeristö vastaa niin ikään ministerineuvoston ja virkamieskomitean tekemien päätösten toimeenpanosta.

Ministerineuvosto tekee aktiivista lähialueyhteistyötä, joka kattaa Baltian maat, Luoteis-Venäjän sekä Arktiksen ja Barentsin. Pohjoismaiden tasa-arvovirkamiehet tapaavat virolaisia, latvialaisia ja liettualaisia kollegojaan joka toinen vuosi keskustellakseen yhteisistä painopisteistä. Pohjoismainen tasa-arvoyhteistyö profiloituu myös kansainvälisesti esimerkiksi naisten asemaa käsittelevän YK-toimikunnan (CSW) vuotuisissa istunnoissa.

Tavoitteet ja visio

Pohjoismaisen tasa-arvotyön poliittiset linjaukset on määritelty vuosien 2015–2018 yhteistyöohjelmassa, jota täydennetään vuosittain toimintasuunnitelmilla. Vuosien 2015–2018 yhteistyöohjelmassa on kaksi pääteemaa: julkinen tila sekä hyvinvointi ja innovaatio. Lisäksi ohjelmassa on kaksi horisontaalista teemaa: kestävä kehitys erityisesti monimuotoisuuden näkökulmasta sekä miesten ja poikien aktiivinen osallistuminen tasa-arvotyöhön. Tasa-arvoalan yhteistyöohjelman toteuttamisen strategiana on tasa-arvonäkökulman valtavirtaistaminen.

Painopisteet ja tulokset

Ministerineuvosto aikoo jatkaa sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamista kaikilla yhteiskunnan aloilla.

Julkisen tilan osalta Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti pyrkivät siihen, että

  • naisilla ja miehillä on samat edellytykset ja mahdollisuudet vaikuttamiseen ja vallankäyttöön, kun he osallistuvat pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien muovaamiseen ja päätösprosesseihin.
  • Pohjoismaissa naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää mediaa ja vaikuttaa mediassa.
  • julkisen tilan seksualisoitumista torjutaan.
  • tasa-arvon vastustusta ja sukupuoleen perustuvia vihanilmauksia torjutaan.

Hyvinvoinnin ja innovoinnin osalta Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti pyrkivät siihen, että

  • Pohjoismaissa naisilla ja miehillä sekä tytöillä ja pojilla on yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, oppimiseen ja tutkimukseen sekä yksilöllisten tavoitteiden, kiinnostusten ja kykyjen kehittämiseen.
  • Pohjoismaissa naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet yhdistää perhe- ja työelämä.
  • nollatoleranssi sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kohtaan toteutuu.
  • tietämys lisääntyy naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien yhtäläisestä pääsystä terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä yhtäläisistä mahdollisuuksista terveyteen ja hyvinvointiin.

Yhteistyöohjelma 2015–2018