António Guterres: Pandemia voi pahentaa ilmastokriisiä

– Maailma on keskellä pandemiaa, joka on paljastanut yhteiskunnistamme monia haavoittuvuuksia. Samaan aikaan ilmastokriisi ottaa kierroksia. Molemmat kriisit kertovat siitä, että nyt tarvitaan uudenlaista ja tehokasta monenkeskisyyttä sekä meitä kaikkia koskettavien ongelmien globaalia hallintaa, Guterres sanoi.

YK:n pääsihteeri António Guterres muistutti siitä, että pandemia ei ole pelkkä terveyskriisi, vaan se vaikuttaa muihinkin aloihin. Vaikka media maalaa kuvaa koronan hyvistä ilmastovaikutuksista, Guterres varoitti pandemian päinvastoin lykkäävän monia tärkeitä ilmastotoimia. Hän muistutti siitä, että maailma on ajautunut kauas sivuraiteelle tavoitteesta, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen vuoteen 2050 mennessä.

Pandemia ei ole tehnyt työstä yhtään helpompaa, mutta talouden elvytyskeinoilla voi Guterresin mukaan olla hyvin suuri vaikutus asiaan.

Pandemian yhtenä myönteisenä puolena on se, että Pohjoismaiden neuvoston istunnon järjestäminen etänä mahdollisti Guterresin osallistumisen. On epätodennäköistä, että hänellä olisi ollut aikaa matkustaa Islantiin, jossa istunto oli alun perin tarkoitus pitää. Tunnin Zoom-palaveri on helpompi mahduttaa kalenteriin, ja Guterres myös käytti ajan hyvin ja oli hyvin suorapuheinen.

– Talouksien elvytyksen tulee perustua tehokkaisiin ilmastotoimiin, jotka luovat miljoonia parempia työpaikkoja, edistävät puhtaampia ja tehokkaampia tekniikoita ja parantavat terveyttä maailmanlaajuisesti, Guterres linjasi.

YK edistää useita ilmastomyönteisiä toimenpiteitä, joita maat ja muut sidosryhmät voivat toteuttaa tukeakseen talouksien kestävää elpymistä COVID-19:stä:

• Investoikaa kestävän kehityksen työpaikkoihin ja yrityksiin.
• Varmistakaa, että saastuttaville aloille ei enää anneta tukipaketteja, ja lopettakaa fossiilisten polttoaineiden ja varsinkin hiilen tukeminen.
• Arvioikaa kaikkien poliittisten päätösten taloudelliset ja ilmastoriskit.
• Työskennelkää yhdessä yhteisen hyvän eteen.

Guterres korosti että kaikkien maiden on sitouduttava entistä kunnianhimoisempiin kansallisiin panoksiin Pariisin sopimuksen toteuttamiseksi. YK:n pääsihteerin mukaan Pohjoismailla on tässä tärkeä rooli.

– Me luotamme Pohjoismaihin. Maanne ovat perinteisesti olleet kunnianhimoisten ilmastotoimien vahvimpia lähettiläitä. Maailma tarvitsee johtajuuttanne nyt enemmän kuin koskaan, Guterres sanoi.

Guterres sai Pohjoismaiden pääministereiltä mieleisiään vastauksia. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi puheenvuorossaan, että Pohjola ottaa pandemian herätyksenä, joka kannustaa rakentamaan entistä parempaa, vihreämpää ja oikeudenmukaisempaa maailmaa.

– YK löytää Pohjolasta aina vahvoja tukijoita ja ystäviä niin poliittisissa kuin taloudellisissakin kysymyksissä. Olemme valmiita varmistamaan paremman tulevaisuuden, Frederiksen sanoi.

Pääministeri Sanna Marin korosti, että Suomi on jo kääntänyt katseensa pandemian jälkeiseen aikaan. 

– Suomi panostaa talouden ja yhteiskunnan vihreään, kestävään ja osallistavaan elpymiseen. Vihreä elvytys voi osoittautua ainutlaatuiseksi mahdollisuudeksi käsitellä pandemian perussyitä ja antaa samalla nostetta hiilineutraaliuteen johtavalle kehitykselle, Sanna Marin sanoi.

Myös parlamentaarikot antoivat Guterresille tukea ja esittivät kysymyksiä siitä, miten Pohjola voisi vaikuttaa YK:n työhön. Sosiaalidemokraattista ryhmää edustava Tanskan kansankäräjien jäsen Annette Lind korosti, että Tanska on jo taannut kaikille asukkailleen koronarokotteen sen valmistuttua.

– Miten voisimme edistää sitä, että rokote tulee myös maailman köyhien saataville? Lind kysyi.

Guterres tarttui avuntarjoukseen heti. Hän muistutti, että YK:lla on jo tätä varten instrumentti, johon osallistuu useita toimijoita, muun muassa yhdeksän rokotevalmistajaa. Kriittinen tekijä on kuitenkin rahoitus. Järjestelmään on jo ohjattu neljä miljardia dollaria, mutta lisärahoitustarpeeksi on arvioitu 14 miljardia dollaria.

Guterres huomautti, että rahoituksen on löydyttävä jäsenmailta ja kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta. Maailmanpankki on myöntänyt 12 miljardin dollarin lainan, jonka turvin kehitysmaat voivat ostaa rokotteita, mutta kyse on vain lainasta. Yhtenä keinona voisi siten olla rahoituksen varmistaminen, jotta myös kehitysmaat saisivat rokotteen käyttöönsä, Guterres sanoi.  

Guterres totesi lopuksi, että Pohjola on muulle maailmalle monenkeskisyyden, ilmastotyön ja varsinkin covid-19:n torjunnan esikuva.