Don´t worry, be happy – raportti pohjoismaisten demokratioiden tilasta

28.08.19 | Uutinen
Valgbod
Photographer
Ritzau/Scanpix.dk
Kuinka vahva luottamus Pohjoismaiden väestöllä on demokraattisiin instituutioihin ja poliitikkoihin? Entä miten aktiivisesti pohjoismaalaiset osallistuvat demokratiaan? Näihin kysymyksiin syvennytään uudessa raportissa, joka käsittelee pohjoismaisten demokratioiden tilaa. Raportin löydökset antavat aihetta iloon, mutta samalla löytyy parantamisen varaa.

Nykykeskustelussa puhutaan paljon demokratian suurista haasteista ja poliittisten osallistumisen hiipumisesta.  Mutta miten on asianlaita Pohjolassa? Pohjoismaiden ministerineuvosto on vertaillut vuosina 2002–2016 tehtyjä tutkimuksia, joihin on haastateltu kaikkiaan 7 000:ää pohjoismaalaista. ”Don´t worry, be happy” -nimisen raportin tavoitteena on luoda pohjoismaisten demokratioiden tilannekuva ja syventyä siihen, miten kansalaisten poliittinen kiinnostus ja osallistuminen ovat kehittyneet. Raportissa tarkastellaan myös sitä, kuinka vahvasti pohjoismaalaiset luottavat poliitikoihin ja parlamentaarikoihin.

Tutkimus antaa viitteitä siitä, että Pohjoismaissa on yhä vahva kiinnostus ja luottamus politiikkaan sekä demokraattisiin instituutioihin. Tämä vakaus on kiinnostavaa varsinkin, kun sitä verrataan poliittisen epäluottamuksen lisääntymiseen muualla maailmassa, toteaa raportin kirjoittaja Christoffer Waldemarsson.

Tutkimus antaa viitteitä siitä, että Pohjoismaissa on yhä vahva kiinnostus ja luottamus politiikkaan sekä demokraattisiin instituutioihin. Tämä vakaus on kiinnostavaa varsinkin, kun sitä verrataan poliittisen epäluottamuksen lisääntymiseen muualla maailmassa.

Christoffer Waldemarsson, raportin kirjoittaja

Kehitys

Raportissa päädytään siihen, että pohjoismainen kehitys oli ylimalkaan myönteistä vuosina 2002–2016: Pohjoismaiden kansalaisten kiinnostus politiikkaan kasvoi 55,1 prosentista 62,6 prosenttiin. Pohjoismaalaiset ovat kiinnostuneempia politiikasta kuin eurooppalaiset keskimäärin, ja vaikka äänestysaktiivisuus on vähentynyt sekä Pohjolassa että muualla Euroopassa, pohjoismaalaiset ovat myös muita aktiivisempia äänestäjiä. Pohjoismaiden äänestysprosentti on keskimäärin 80, kun se muualla Euroopassa on 68.

Vaikka luottamus politiikkaan on hienoisessa laskussa, Pohjoismaat pärjäävät silti hyvin kansainvälisessä vertailussa. Muun Euroopan kielteinen suuntaus ei yksinkertaisesti koske Pohjolaa. Luottamus kansalliseen parlamenttiin on kaikkein vahvinta Norjassa, kun taas vähäisin luottamus kansanedustuslaitokseen on islantilaisilla.

– Elämme poliittisten muutosten aikaa, jossa poliittisiin instituutioihin kohdistuva epäluottamus kasvaa maailmalla. Tämän vuoksi on kiinnostavaa tutkia pohjoismaista kehitystä. Voimme olla iloisia siitä, että Pohjolan kehitys on enimmäkseen myönteistä ja vastakkaista suhteessa muun Euroopan kehitykseen. Samalla pitää muistaa, että demokratiaa luodaan joka päivä. Laakereilla ei auta lepäillä, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.

Pohjoismaat ja EU

Pohjoismaalaisilla on muihin eurooppalaisiin verrattuna huomattavasti vahvempi luottamus Euroopan parlamenttiin. Muualla Euroopassa 30 prosenttia vastaajista ilmoittaa luottavansa vahvasti europarlamenttiin, kun Pohjolassa vastaava luku on 43 prosenttia. Tässä on nousua jopa 26 prosenttia vuoden 2002 lukuihin verrattuna.

Elämme poliittisten muutosten aikaa, jossa poliittisiin instituutioihin kohdistuva epäluottamus kasvaa maailmalla. Tämän vuoksi on kiinnostavaa tutkia pohjoismaista kehitystä. Voimme olla iloisia siitä, että Pohjolan kehitys on enimmäkseen myönteistä ja vastakkaista suhteessa muun Euroopan kehitykseen. Samalla pitää muistaa, että demokratiaa luodaan joka päivä. Laakereilla ei auta lepäillä.

Paula Lehtomäki, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri