Korona toimii herätyksenä myös antibioottiresistenssin torjunnassa

– Antibioottiresistenssin vaikutukset ovat järisyttävät, ja pandemiatilanteessa ne voivat romuttaa globaalin kansanterveyden. Näin totesi Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Bente Stein Mathisen avatessaan webinaarin, johon osallistui neuvoston ja EU-parlamentin jäseniä sekä tutkijoita ja teollisuuden edustajia. Puheenjohtaja esittikin yhdessä varapuheenjohtaja Nina Sandbergin kanssa toiveen siitä, että Pohjoismaiden hallitukset ryhtyisivät yhdessä valmistelemaan edellytyksiä uudentyyppisten antibioottien tuotannolle ja vähentämään nykyisten antibioottien liikakäyttöä. Kyse olisi viranomaisyhteistyöstä, joka kattaisi Pohjolan ja muun Euroopan ja johon osallistuisi myös teollisuus.  

Ehdotuksen ja webinaarin taustalla on vuosikymmeniä jatkunut antibioottien liikakäyttö ihmisten hoidossa sekä maailman maataloudessa. Liikakäyttö on luonut vastustuskykyisiä bakteereita, joihin nykyiset antibiootit eivät enää pure. Uppsalan yliopiston professori Åsa Melhus esitteli omassa webinaaripuheenvuorossaan lukuja, joiden mukaan antibioottiresistenssistä johtuvat globaalit kuolinluvut ylittävät vuonna 2050 tuntuvasti tähänastisten koronakuolemien määrän. Antibioottiresistenssistä puhutaankin hiljaisena pandemiana tai terveyden ilmastokriisinä. 

Lääketeollisuus ei ole kehittänyt uudentyyppisiä antibiootteja moneen vuosikymmeneen. Pfizer AS:n Anders Fallang totesi, että lääketeollisuuden viranomaissääntely tekee uusia antibiootteja koskevien investointipäätösten tekemisestä vaikeaa sekä teollisuudelle itselleen että sijoittajille. Kyse on paljon aikaa ja rahaa nielevästä kehitystyöstä, ja jos ansaintamahdollisuudet vaikuttavat pieniltä, resurssit ohjataan muualle, Fallang sanoi. Bente Stein Mathisen olisi valmis tarkastelemaan viranomaisten ja teollisuuden välisiä taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia, jotta uusien antibioottien tuotanto voitaisiin turvata. Ajatus saa periaatteessa tukea myös tanskalaismeppi Christel Schaldemoselta, kunhan viranomaiset saisivat omansa takaisin uudentyyppisten antibioottien mahdollisesti tuottamista voitoista.

Webinaarissa todettiin myös, että COVID-19 toimii herätyksenä ja osoittaa sen, miten tärkeää terveysviranomaisten on kyetä vastaamaan kriisiaikojen tarpeisiin paitsi nyt korona-aikana myös tulevaisuudessa. Tromssan yliopiston professori Gunnar Skov Simonsen totesi tässä yhteydessä, että COVID-19 on luonut yhteiskunnassa uudenlaista terveystietoisuutta. Se kattaa yleisen terveyden, ennaltaehkäisyn sekä uusien lääkkeiden tuotannon. Kaikki nämä voivat vaikuttaa myönteisesti myös antibioottiresistenssin ehkäisyyn.     

EU-parlamentin ENVI-valiokunnan (ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta) ruotsalaisjäsenellä Jessica Polfjärdillä oli tarjota Pohjoismaille kannustuksen sanoja. Hän viittasi siihen, että antibioottien käyttö on Pohjoismaiden maataloudessa vähäisempää kuin muissa Euroopan maissa. Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan varapuheenjohtaja Nina Sandberg puolestaan kertoi, että valiokunta on jo vuosia tehnyt politiikkaa antibioottiresistenssin torjumiseksi. Työn perustana on ollut Pohjoismaiden neuvoston valkoinen kirja, jossa on 12 käytännön suositusta antibioottiresistenssin vastaisista yhteispohjoismaisista toimista. Valkoinen kirja perustuu Bo Könbergin terveysalalla tekemään strategiaselvitykseen, joka keskittyy muun muassa antibioottiresistenssin laajuuteen ja vakavuuteen. Keskustelu osoitti, että nykytilanne ei ole yhtään vähemmän vakava.