Mielenterveyden edistämistä syntymästä lähtien
– Nykylasten ja -nuorten elämä on haastavaa, ja lapsille tulisikin kertoa mielenterveyttä tukevista asioista jo pienestä pitäen. Unella, liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla, perhesuhteilla ja hyvillä ystävillä on yhdessä suuri merkitys, sanoo Islannin terveysministeri Svandís Svavarsdóttir. Islanti on varhaisen ennaltaehkäisyn suunnannäyttäjä, koska maa on käynnistänyt tänä vuonna Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -nimisen hankkeen. Siinä Pohjoismaiden viranomaiset tunnistavat tehokkaiksi osoittautuneita menetelmiä ja strategioita, joita on määrä jakaa yli rajojen.
Lapsille tulisi kertoa mielenterveyttä tukevista asioista jo pienestä pitäen.
Ennaltaehkäisyä vai leimaamista?
Monen Pohjoismaan viranomaiset ovat välillä arkailleet ryhtymistä ennaltaehkäiseviin toimiin, jotka kohdistuvat pieniin lapsiin ja heidän vanhempiinsa. Ammattilaisia on huolettanut mahdollisten hätiköityjen päätelmien teko ja se, että toimenpiteet saattaisivat leimata lapsia. Islanti on kuitenkin valmis haastamaan tämän ajattelutavan, ja se saa taustatukea pohjoismaisilta naapurimailtaan. Pohjoismaisessa psykiatrian huippukokouksessa korostettiin esimerkiksi lastentarhanopettajien kykyä tunnistaa lapset, joille koituu vaikeuksia myöhemmin elämässä. Miksi siis suotta odottaisimme? Toisena perusteluna on se, että lapsen persoonallisuuden perusta kehittyy nimenomaan ensimmäisinä elinvuosina. Kehitystä voidaan tukea toteuttamalla haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin kohdistuvia täsmätoimia.
Viranomaisten puhuttava keskenään
Mielenterveysongelmaisten lasten tilanteelle on usein ominaista se, että samaa lasta auttaa useampi ammattilainen. He voivat olla esimerkiksi opettajia, kerho-ohjaajia tai terveydenhuollon työntekijöitä. Ammattilaisten tulisi keskustella toistensa kanssa ja koordinoida toimiaan, mutta tuoreen islantilaistutkimuksen mukaan Pohjoismailla on petrattavaa tällä saralla. Tarvetta olisi, koska pohjoismaisten nuorten yksinäisyys ja stressi ovat yleistyneet siitä huolimatta, että he elävät maailman onnellisimmalla alueella.
Viranomaisten pitäisi keskustella nuorten kanssa haasteista ja ottaa meidät mukaan ratkaisujen kehittämiseen.
Nuoret otettava mukaan
Se ei riitä, että viranomaiset puhuvat keskenään.
– Viranomaisten pitäisi keskustella nuorten kanssa haasteista ja ottaa meidät mukaan ratkaisujen kehittämiseen, totesi Islannin oppilasyhdistystä (SÍF) edustanut Gunhildur F. Hallgrimsdóttir. Hänen mukaansa monet islantilaisoppilaat kokevat painetta siitä, että koko ajan pitäisi olla parhaimmillaan joka saralla – varsinkin sosiaalisessa mediassa. Pohjoismainen ministeriyhteistyö ottaa kopin Gunhildurin kehotuksesta, mikä ilmenee selkeästi myös Pohjoismaiden ministerineuvoston Islannin puheenjohtajakauden ohjelmasta.