Pohjoismaiden brändi ja naiset rauhanvälityksen valtteina

– Pohjoismaiden on omaksuttava rauhanvälittäjän rooli kansainvälisissä konflikteissa ja marssittava etulinjassa rauhan, vapauden ja demokratian puolesta. Siitähän meillä on myös pitkä kokemus, Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bertel Haarder totesi seminaarissa.

Seminaarin otsikkona oli Yhteiskuntaturvallisuus ja pohjoismainen rauhanvälitys muuttuneessa maailmassa – tie tulevaan. Seminaari oli osa Pohjoismaiden neuvoston kaksipäiväisiä tammikuun kokouksia, joiden aikana kokoontuvat neuvoston puheenjohtajisto sekä kaikki puolueryhmät ja valiokunnat. Tällä kertaa kokoukset järjestettiin etänä.

Seminaarin tavoitteena oli tunnistaa toimintamahdollisuuksia, joilla rauhanvälitykseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn liittyvästä yhteistyöstä saataisiin mahdollisimman hyödyllistä. Lähtökohtana oli vuonna 2019 julkaistu pohjoismainen rauhanraportti New Nordic Peace: Nordic Peace and Conflict Resolution Efforts.

Entinen ministeri ja kansanedustaja Astrid Thors korosti Pohjoismaiden brändiä. Hän huomautti, että Pohjola tunnetaan korruptoitumattomana ja avoimena alueena, jolla vallitsee hyvä hallinto, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

– Tämä on Pohjoismaiden brändi, jolla voidaan tukea maiden panosta rauhanvälityksessä ja varsinkin ennalta ehkäisevässä työssä, Thors sanoi.

Astrid Thors haluaa, että Pohjoismaat pyrkivät yhteistuumin ja tosissaan edistämään YK-vetoista konfliktinestotyötä. Pohjoismaiden YK-edustustojen on hänen mukaansa huolehdittava siitä, että YK hyödyntää ihmisoikeustyössä ilmeneviä varhaisia varoitusmerkkejä.

– Pohjoismaisesta budjetista voitaisiin myös myöntää yhteistyörahoitusta pohjoismaisille tutkimuselimille, jotka tekevät konfliktitutkimusta, tuntevat YK-asioita ja tietävät, miten konfliktinestotyötä voidaan vahvistaa. Pohjoismaisia kehitysyhteistyövaroja tulisi niin ikään jakaa sen mukaan, miten ne auttavat estämään konflikteja. Myös luontokato on otettava huomioon konfliktien mahdollisena sytykkeenä, sanoi Thors, joka on Nordic Women Mediators -naisrauhanvälittäjäverkoston jäsen.

Suomalaisen Crisis Management Initiative -konfliktinratkaisujärjestön (CMI) Afrikka-yksikön päällikkö Tiina Kukkamaa-Bah sanoi puheenvuorossaan, että Pohjoismaiden rauhanyhteistyössä on lisäämisen varaa.

– Pohjoismaiden vahvuutena on valtion ja kansalaisyhteiskunnan vahva yhteistyö. Esitänkin, että pohjoismaisen rauhanvälityksen välineeksi perustetaan laaja asiantuntijaverkosto, jossa on mukana tutkimuslaitoksia ja käytännön toimijoita. Me kaikki tiedämme, että todelliseen muutokseen pyrittäessä yhteistyö on vahvuus, Tiina Kukkamaa-Bah sanoi.

Thors ja Kukkamaa-Bah painottivat kumpikin naisten tärkeää roolia rauhantyössä ja konfliktinratkaisussa.

Naisten roolia korosti myös Pohjoismaiden neuvoston konservatiivisen ryhmän jäsen Cecilie Tenfjord Toftby. Hän viittasi YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istuntoon New Yorkissa vuonna 2019 ja naisrauhanvälittäjiä käsitelleeseen seminaariin, jossa hän itse oli mukana.

– Siellä korostettiin, että rauha kestää konfliktien jälkeen paljon pidempään, jos rauhanvälityksessä on ollut aktiivisesti mukana naisia. Ehkä naisilla on vähän erilainen ote rauhanvälitykseen: he toimivat pitkäjänteisemmin ja huolehtivat siitä, että rauhaan sitoudutaan pelkän poliittisen tason lisäksi myös syvemmin ruohonjuuritasolla, Tenfjord Toftby pohti.

Rauhanrakentaminen ja konfliktien ennaltaehkäisy ovat olleet viime vuosina Pohjoismaiden neuvoston kestoaiheita, ja ne sisältyvät myös neuvoston vuonna 2019 hyväksymään yhteiskuntaturvallisuusstrategiaan.