Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi uuden yhteiskuntaturvallisuusstrategian

30.10.19 | Uutinen
Nordiska rådets president, Hans Wallmark och Nordiska rådets vice president, Gunilla Carlsson vid Nordiska rådets session i Stockholm 2019
Photographer
Johannes Jansson

Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark ja varapresidentti Gunilla Carlsson.

Yhteiskuntaturvallisuuden pohjoismaista yhteistyötä on vahvistettava. Näin linjataan uudessa yhteiskuntaturvallisuusstrategiassa, jonka Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi yksimielisesti istunnossaan Tukholmassa. Strategia sisältää useita käytännön ehdotuksia alan yhteistyön syventämiseksi.

Pohjoismaiden neuvosto vaatii muun muassa yhteispohjoismaisten kriisinhallintaharjoitusten ja -kurssien järjestämistä, rauhanrakentamiseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn liittyvän yhteistyön vahvistamista, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kyberturvallisuusyhteistyön lujittamista sekä poliisiyhteistyön syventämistä.

Lisäksi neuvosto haluaa, että Pohjoismaat arvioivat yhteisen palontorjuntalennoston tarvetta.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Pohjoismaiden neuvosto antoi strategialle täyden tukensa. Se lisää strategian painoarvoa ja osoittaa neuvoston pitävän näitä asioita tärkeinä, sanoo Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark.

Kansalaisten vahva tuki

Pohjoismaiden neuvosto esittää niin ikään Pohjoismaiden ulkopoliittisen yhteistyön laajentamista. Strategian mukaan Pohjoismaiden ministerineuvosto pitäisi saada mukaan ”tukemaan pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä, johon sisältyy yhteiskuntaturvallisuuden ja varautumisen pohjoismainen yhteistyö”.

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ei nykyisin sisälly Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiantoon. Sama koskee varautumista, suuronnettomuuksia ja kriisejä koskevaa yhteistyötä.

Pohjoismaiden kansalaiset ovat kuitenkin ilmaisset vahvan tukensa turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle yhteistyölle. Vuonna 2017 tehty tutkimus osoitti, että juuri turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on alue, jolla enemmistö pohjoismaalaisista kaipaa lisää yhteistyötä.

– Pohjoismaiden ministerineuvosto on pohjoismaisen hallitusyhteistyön tärkein elin, ja nyt on aika antaa sille selkeä toimeksianto näillä aloilla. Perusteena on maailman nykytila, jännitteiden kasvu laajalla rintamalla sekä kansalaisten osoittama vahva tuki turvallisuusyhteistyölle, Hans Wallmark toteaa.

Yhteisiä uhkia

Yhteiskuntaturvallisuusstrategia lähtee siitä, että Pohjoismailla on edessään monia yhteisiä haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi kyberhyökkäyksiin, terrori-iskuihin, sään ääri-ilmiöihin, luonnonkatastrofeihin, pandemioihin, energian toimitusongelmiin sekä useisiin muihin yllättäviin tilanteisiin.

Uhat voivat toteutua joko yksittäisessä Pohjoismaassa tai niillä voi olla vaikutuksia yli rajojen. Maiden välillä on yhä rajaesteitä, jotka voivat heikentää yhteistyön tehokkuutta.

– Pohjoismaiden neuvoston tavoitteena on tehokas yhteispohjoismainen kriisivalmius, jonka turvin voidaan nopeasti, vailla rajaesteitä tai rooleja ja vastuita koskevaa epätietoisuutta lähteä auttamaan naapurimaita suurten kriisien kohdatessa, strategiassa todetaan.

Strategiassa ehdotetaan lisäksi, että Pohjoismaiden hallitukset nimittävät puolueettoman komitean, jonka toimeksiantona on arvioida yhteiskuntaturvallisuuden pohjoismaisen yhteistyön optimointia.

Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat Pohjoismaiden parlamenttien ja Pohjoismaiden hallitusten virallisia yhteistyöelimiä. Pohjoismaiden neuvoston tehtävänä on tehdä ehdotuksia ja suosituksia ministerineuvostolle sekä Pohjoismaiden hallituksille.