Pohjolan näytettävä tietä Euroopan digikehityksessä

04.03.21 | Uutinen
Mann og robott
Photographer
Maud Lervik / Norden.org
Pohjoismaiset ja eurooppalaiset parlamentaarikot olivat yksimielisiä siitä, että digitaalisesti kehittyneet Pohjoismaat voivat omaksua nykyistä suuremman ja tärkeämmän roolin Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisessa. Rakentaminen taas on paitsi mahdollista myös välttämätöntä. Kansallisvaltioiden ei pidä alistua teknologiajättien vallankäytön passiivisiksi vastaanottajiksi.

Pohjola keihäänkärkenä

Pohjolaa pidetään jo nyt edelläkävijänä ja EU:n luontevana kumppanina digialalla. Suomi, Ruotsi ja Tanska vievät kärkisijat EU:n digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksissä (DESI), ja Viro tulee heti perässä. 

Digitalisaatiosta vastaava Suomen kuntaministeri Sirpa Paatero totesi, että sähköiseen tunnistamiseen liittyvä Pohjoismaiden ja Baltian maiden NOBID-hanke toimii näyteikkunana. Paatero vastaa digitalisaatiosta myös Pohjoismaiden ministerineuvostossa, jossa Suomi on tänä vuonna puheenjohtajamaana. Hän korostaa, että kansallisten sähköisten tunnistamisratkaisujen yhteentoimivuus luo perustan yhteisten rajat ylittävien digipalveluiden kehittämiselle.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden digitalisaatioyhteistyö edistää myös EU:n omien tavoitteiden saavuttamista. Pyrimme joillakin aloilla panemaan EU-lainsäädäntöä täytäntöön nopeammin kuin mihin koko EU:n tasolla pystytään.

Digitalisaatiosta vastaava Suomen kuntaministeri Sirpa Paatero

– Olemme täysin yksimielisiä siitä, että Eurooppa tarvitsee sähköisen henkilöllisyyden, joka ei ole teknologiajättien vaan käyttäjien itsensä käsissä. Käyttäjien on voitava hallita omaa sähköistä henkilöllisyyttään ja sitä, mitä henkilötietoja he haluavat jakaa. Samalla on tärkeää varmistaa, että kansalliset sähköiset tunnistamisratkaisut pysyvät luotettavina ja turvallisina. Pohjoismaiden ja Baltian maiden digitalisaatioyhteistyö edistää myös EU:n omien tavoitteiden saavuttamista. Pyrimme joillakin aloilla panemaan EU-lainsäädäntöä täytäntöön nopeammin kuin mihin koko EU:n tasolla pystytään, Paatero sanoo.

Toinen tärkeä digitaalisen tulevaisuuden osatekijä on julkinen sektori, ja tälläkin saralla Pohjolalla on kaulaa moniin muihin EU-maihin. Tekoäly digitaalisella aikakaudella -erityisvaliokunnan varapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri pitää julkisen sektorin digitalisaatiota täysin välttämättömänä hyvinvointivaltion turvaamiseksi.

– Digitalisaatioon on saatava mukaan myös julkinen sektori, mutta eurooppalaisessa keskustelussa tämä tuppaa unohtumaan. EU:ssa keskitytään yksityiseen sektoriin, uusiin yrityksiin, innovointiin ja talouskasvuun. Pohjoismaissa ymmärretään paremmin se, että julkinen sektori ei voi jämähtää 1990-luvulle samalla, kun yksityinen sektori kehittyy. Se tekisi hallaa julkisille palveluille, Kumpula-Natri sanoo.

Tulevaisuutta voidaan rakentaa

Digialustoihin perustuva teknologiajättien valta on monimuotoista, ja sen katsotaan uhkaavan EU:n sisämarkkinoita ja kuluttajansuojaa. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että verkossa myydään ja ostetaan vaarallisia tai väärennettyjä tuotteita. Suurten verkkokauppojen ylivalta ajaa myös uusia ja pienempiä toimijoita markkinoilta, mikä on haitaksi kansalaisille ja kuluttajille. Lisäksi se haittaa innovointia ja yritystoimintaa. Euroopan komission varapuheenjohtaja, tanskalainen Margrethe Vestager on saanut tehtäväksi puuttua asiaan. Yksi hänen aseenkantajistaan on digitalisaatioasiantuntija Werner Stengg. Tämän mukaan teknologiajätit eivät pian enää voi sivuuttaa kansallisvaltioita, sillä EU on laatinut tilanteen korjaamiseksi strategian.

Meidän on lopetettava jatkuva sopeutuminen. Mielestämme Euroopalla on rahkeita ja poliittista tahtoa rakentaa digitaalista tulevaisuutta kansalaisten ja elinkeinoelämän edun mukaisesti.

Werner Stengg, EU-komission digitalisaatioasiantuntija

– EU:n strategia on nimeltään ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa”, mikä on terminologisesti tärkeää. Olemme vakuuttuneita siitä, että tulevaisuutta todella voidaan rakentaa. Meidän on lopetettava jatkuva sopeutuminen. Mielestämme Euroopalla on rahkeita ja poliittista tahtoa rakentaa digitaalista tulevaisuutta kansalaisten ja elinkeinoelämän edun mukaisesti, Stengg sanoo.

Digitalisaatio synnyttää kuiluja

Pohjolassa ja Euroopassa kannetaan huolta siitä, että etäopetus ja eristäytyminen synnyttävät juopia nuorten keskuudessa. Sulkutoimet ovat paljastaneet myös sukupolvien välisen kuilun digiosaamisessa. Tämä ei yllätä Pohjoismaiden neuvoston presidenttiä Bertel Haarderia.

– Asia ei tule yllätyksenä. Nuoret, joilla riittää digiosaamista ja rahkeita, ovat oppineet valtavasti. Ne, joilla ei ole kumpaakaan, eivät todennäköisesti ole oppineet yhtä paljon, ja heillä riittää kirittävää. Meillä on lisäksi suuri sukupolvien välinen kuilu, mikä on ongelmallista hyvinvointivaltion kannalta. Kuilu on havaittavissa myös opiskelijoiden ja niiden opettajien välillä, joiden osaaminen on puutteellista. Ainoa ratkaisu ongelmaan on koulutus, koulutus, koulutus, Haarder summaa.

Euroopan komissio on hyväksynyt toimintasuunnitelman digitaalisesta koulutuksesta, joka on osallistavaa ja kaikkien saavutettavissa. Europarlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Sabine Verheyen uskoo Pohjoismaiden esikuvallisuuteen tässäkin asiassa.

– Pohjolalla oli monin tavoin paremmat edellytykset selviytyä sulkutilasta, koska olitte kehittäneet digitaalisen koulutusstrategian aikaisemmin kuin muut alueet, Verheyen korostaa.

Myös Pohjolalla on silti parantamisen varaa, katsoo Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan norjalaisjäsen Marianne Synnes Emblemsvåg. Hänen mukaansa Pohjoismaissa tarvittaisiin erillinen toimintasuunnitelma EU:ssa jo aloitetun työn täytäntöönpanoa varten.

Pohjolalla oli monin tavoin paremmat edellytykset selviytyä sulkutilasta, koska olitte kehittäneet digitaalisen koulutusstrategian aikaisemmin kuin muut alueet.

Sabine Verheyen, europarlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja

Tuleva kehitys

EU-komissio toteuttaa neljän vuoden aikajänteellä hanketta ”Euroopan digitaalinen valmius”. Samalla Euroopan parlamentti työstää useita uusia lakiehdotuksia, joilla pyritään vahvistamaan verkon turvallisuutta ja kiristämään otetta digitalisaatiosta.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on juuri päättänyt pidentää digitalisaatioministerineuvostonsa toimikautta vuoteen 2024. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyössä on alusta saakka sitouduttu vahvasti EU:n digitalisaatiotoimiin ja omaksuttu niitä. Pohjoismais-balttilainen sähköinen tunnistamisratkaisu on jo teknisesti valmis, ja maiden on nyt huolehdittava kansallisten viranomaistensa liittymisestä siihen.

EU-komissaari ja komission varapuheenjohtaja Margrete Vestager tapaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden digitalisaatioministerit myöhemmin tässä kuussa keskustellakseen siitä, miten maat voivat vahvistaa yhteistyötään ja millainen rooli alueella voi olla Euroopan vihreän ja digitaalisen tulevaisuuden edistämisessä. Myös Pohjoismaiden neuvosto osallistuu digitalisaatiosta käytäviin keskusteluihin tiiviisti.

Verkkolähetys

Katso koko keskustelu täällä: 

 

Pohjolan ja EU:n digitaalinen tulevaisuus ja digitalisaatio olivat aiheena Pohjoismaiden neuvoston järjestämässä webinaarissa. Siihen osallistui yli 30 pohjoismaista ja eurooppalaista parlamentaarikkoa ja asiantuntijaa, jotka keskustelivat digiajan mahdollisuuksista ja sudenkuopista.

Yksi heistä oli tanskalaismeppi Morten Løkkegaard, joka on myös EU-parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan jäsen. Hänen mukaansa nyt on jo nähty šokkiesimerkkejä siitä, miten pahasti metsään asiat voivat mennä ja millainen uhka sääntelemätön digitalisaatio on demokratialle. Hän viittaa Yhdysvaltain kongressiin kohdistuneeseen vallankaappausyritykseen.

Osa teknologiajäteistä uskoo jopa olevansa kansallisvaltioiden yläpuolella.

Morten Løkkegaard, Euroopan parlamentin tanskalaisjäsen

– Kongressihyökkäys on selkeä esimerkki siitä, miten digialustoilla voidaan luoda väkivaltaan johtavia rinnakkaistodellisuuksia. Digimaailman ja reaalimaailman välinen ero hämärtyy. Vihapuhe, misinformaatio ja vaalivaikuttaminen ovat kaikki vakavia uhkia demokratialle. Osa teknologiajäteistä uskoo jopa olevansa kansallisvaltioiden yläpuolella, Løkkegaard sanoo.

Tästä on osoituksena myös Australian ja Facebookin välinen nokittelu. Kiista kuohahti, kun Facebook esti uutissisällön jakamisen Australiassa. Päätös oli reaktio Australian hallituksen lakiehdotukseen, joka olisi velvoittanut Facebookin maksamaan korvauksia alustalla julkaistavasta tekijänoikeuden alaisesta aineistosta.

Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Pyry Niemi yhtyy EU:n huoleen, joka koskee globaalien teknologiayhtiöiden valtaa ja vaikutusta.

– Digitalisaatio vaikuttaa yhteiskuntaan sekä myönteisesti että kielteisesti. Se vaikuttaa työmarkkinoihin, koulutukseen, hyvinvointimalleihin ja meihin kuluttajiin. Jos onnistumme kehittämään sopivia poliittisia työkaluja, digitalisaation hedelmistä pääsee nauttimaan nykyistä suurempi ihmisjoukko. Jos taas epäonnistumme, seurauksena on yhteiskunnallisten jakolinjojen kasvu ja huono-osaisten ryhmien tippuminen kelkasta. Kehitystyötä ei voida myöskään jättää vain kansalliselle tasolle, vaan tarvitaan eurooppalaisia toimia, Niemi sanoi.