Ruokahävikki vähenee liian hitaasti
Kaikissa Pohjoismaissa on toteutettu viime vuosina toimintasuunnitelmia, ajatushautomoita, kansallisia kampanjoita ja lukuisia yksityisiä hankkeita, joilla on saatu ruokahävikki laskuun.
Tahti on kuitenkin hidas.
Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunta arvioi, että nykytahdilla Pohjoismaat eivät saavuta YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ruokahävikin puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä.
Panostukset hajanaisia
Panostukset ovat liian pieniä ja hajanaisia, toteaa valiokunnan ruotsalaisjäsen Cecilie Tenfjord-Toftby.
– Yksityishenkilöt ja yritykset ovat sitoutuneet työhön vahvasti ja toteuttaneet monia upeita hankkeita. Niiden mittakaavaa pitää kuitenkin kasvattaa, koska aikaa on vain kymmenen vuotta, Cecilie Tenfjord-Toftby sanoo. Valiokunta päätti simultaanitulkatussa etäkokouksessaan tiistaina 31. maaliskuuta ehdotuksesta, joka koskee ruokahävikin vastaisia yhteispohjoismaisia toimia.
Asiantuntijakuuleminen
Valiokunta ehdottaa pohjoismaista asiantuntijakuulemista, jossa voitaisiin tunnistaa tehokkaimmat menetelmät ruokahävikin vähentämiseksi.
– Kunkin maan on tarkoitus esitellä parhaat esimerkkinsä yhteisessä seminaarissa, jossa olisi mukana myös kansainvälisiä asiantuntijoita. Kokemustenvaihto on tärkeää ideoiden keräämiseksi ja tehokkaimpien menetelmien löytämiseksi, Cecilie Tenfjord-Toftby sanoo. Valiokunta toivoo myös, että asiantuntijapaneelin pohjalta toteutettaisiin yhteispohjoismainen kampanja. Vuonna 2024 tulisi lisäksi julkaista raportti, josta ilmenee Pohjoismaiden eteneminen suhteessa YK:n ruokahävikkitavoitteeseen.
Vastuu kotitalouksilla ja alan yrityksillä
EU-tilastojen mukaan yli puolet ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa.
Myös hotelli- ja ravintola-alalla on suuri vastuu ruokahuoltonsa parantamisesta, toteaa Kestävä Pohjola -valiokunnan tanskalaisjäsen Mette Hjermind Dencker.
– Näillä aloilla menee paljon rahaa roskiin. Pohjoismailla on siis vielä tekemistä ruokahävikin selättämisessä, Mette Hjermind Dencker summaa.
