Tekninen kehitys vaatii lisää naisia
Pohjoismaisilla työmarkkinoilla on jo nyt pulaa IT-asiantuntijoista ja insinööreistä. Jatkossa näitä osaajia tarvittaneen kosolti lisää digitalisaation sekä tekoälyn, robotisaation ja biotekniikan kehityksen vuoksi.
Tyttöjen koulumenestys parempaa
Tästä syystä on tärkeää ymmärtää, miksi pohjoismaisten tyttöjen ja naisten koulutus- ja uravalinnat eivät kohdistu luonnontieteisiin, matematiikkaan ja tekniikkaan (ns. STEM- tai suomeksi LUMA-aineet).
Peruskoulu- ja lukioaikana tyttöjen menestys LUMA-aineissa on yhtä hyvää tai parempaa kuin poikien, mutta harva päätyy silti opiskelemaan näitä aineita yliopistossa.
Tällöin naiset uhkaavat jäädä paitsi tulevaisuuden ammatteihin liittyvistä työllistymismahdollisuuksista.
Menetys koko yhteiskunnalle
– Yhteiskunta menettää paljon, jos naisten piilevä osaaminen jää hyödyntämättä. Meidän on houkuteltava LUMA-sektorille lisää lahjakkaita tyttöjä heidän itsensä, koko sektorin ja koko yhteiskunnan takia, sanoo Ruotsin työmarkkinaministeri Ylva Johansson.
Uudessa tutkimushankkeessa selvitetään muun muassa sitä, miksi koulutusvalinnat ovat Pohjoismaissa yhä niin sukupuolittuneita. Lisäksi etsitään onnistuneita kokeiluja, joissa näitä stereotypioita on kyetty murtamaan.
Sukupuolittuneet työmarkkinat
Kolmanneksi hankkeessa tarkastellaan huipputekniikan alojen urapolkuja, mahdollisuuksia uran ja perhe-elämän yhteensovittamiseen LUMA-ammateissa sekä sitä, miten osallistavia näiden alojen työympäristöt ovat naisille ja miehille.
– Jotta työmarkkinoilla voitaisiin saavuttaa tasa-arvo, tiettyjen ammattien sukupuolijakaumaa on korjattava, toteaa Islannin sosiaali- ja lapsiasiaministeri Ásmundur Einar Daðason.
Tutkimushankkeen tilaajina ovat Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvosto, työelämäalan ministerineuvosto ja tasa-arvoasian ministerineuvosto. Hankkeen toteuttaa Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus NIKK, ja sen on tarkoitus päättyä vuoden 2020 loppuun mennessä.
