Tekoäly-yhteistyössä paljon voitettavaa
Maailmaa ja Pohjolaa odottaa vallankumouksellinen kehitys, jossa piilee suuria mahdollisuuksia. Tekoälystä tulee hyödyllinen työkalu, kun Pohjola pyrkii löytämään ratkaisuja moniin haasteisiin. Sen avulla voidaan tehostaa julkista sektoria, pelastaa henkiä terveydenhuollossa ja torjua ilmastonmuutosta.
Myös Pohjoismaiden kunnat ovat ottamassa tekniikkaa käyttöön, ja matkan varrella tulee vastaan eettisiä ongelmia. Yhtenä esimerkkinä on se, tulisiko tekoälyn avulla pyrkiä löytämään apua tarvitsevia ihmisiä. Pidettäisiinkö sitä hyvänä palveluna vai valvontana? Eettisiin ongelmiin kehitettävät ratkaisut joko vahvistavat tai heikentävät kansalaisten luottamusta viranomaisiin. Se taas voi vaikuttaa laajemmin sosiaaliseen luottamukseen, joka on Pohjolassa huippuluokkaa ja yksi pohjoismaisen yhteiskuntamallin keskeisistä osatekijöistä.
Raportin ”Nordiske kommuners arbeid med kunstig intelligens” (Tekoälyn hyödyntäminen Pohjoismaiden kunnissa, suomentamaton) on kirjoittanut Pohjoismaiden ministerineuvoston analyysi- ja tilastoyksikkö. Yksikkö on tarkastellut tekoälyn hyödyntämistä muutamissa kunnissa ja sen vaikutusta pohjoismaiseen luottamukseen. Raportin pääkirjoittaja ja Pohjoismaiden ministerineuvoston erityisasiantuntija Truls Stende kertoo raportin monista kiinnostavista löydöksistä:
– Tapa, jolla kunnat hyödyntävät tekoälyä, voi ratkaisevasti heikentää tai vahvistaa kuntaan kohdistuvaa luottamusta. Kuntahaastatteluissa kiinnitimme huomiota myös siihen, että monet kunnat painiskelevat samojen ongelmien ja haasteiden kanssa toisistaan tietämättä. Tässä piilee suuri yhteistyöpotentiaali yli maarajojen, Stende toteaa.
Raportissa korostetaan, että pohjoismainen kuntayhteistyö voisi tehdä tekoälyn käyttöönotosta nykyistä tehokkaampaa ja joustavampaa. Kun kunnat yhdistävät voimansa, ne voivat välttyä luottamusta nakertavilta epäonnistumisilta. Osaamisen jakaminen voi myös helpottaa vaikeita rajanvetoja. Raportissa ehdotetaan siten järjestelmällistä ja säännöllistä kokemustenvaihtoa, pohjoismaisten suuntaviivojen kehittämistä sekä yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita.
– Pohjoismaiden pääministerit painottavat 2030-visiossamme kilpailukyvyn ja sosiaalisen kestävyyden lisäämistä Pohjolassa. Sen tärkeänä osa-alueena on tekniseen kehitykseen liittyvä yhteistyö. Kuten raportti osoittaa, kuntasektorilla on piilevää kehityspotentiaalia, toteaa Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.
