96. Jouni Ovaska (Indlæg)

Arvoisat ministerit, vuonna 2009 tehtiin Stoltenbergin raportti. Samoihin aikoihin alettiin kehittää puolustusyhteistyötä Nordefcon nimissä. Nyt olemme myöhemmin nähneet, miten ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Vuonna 2020 julkaistiin Björn Bjarnasonin raportti, joka otti kantaa ennen kaikkea varautumiseen mutta myöskin loi kehikkoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteistyön lisäämiselle.

Keskiryhmä ehdottaa, että lähtisimme jatkoselvittämään ja analysoimaan edelleen Stoltenbergin raportin hengessä, miten voitaisiin kehittää niin puolustusyhteistyötä kuin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa luomalla yhteinen tilannekuva siitä, mitä Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota on aiheuttanut, miten geopoliittinen asemamme on muuttunut ja myös miten voisimme entisestään esimerkiksi kehittää Nordefco-yhteistyötä. Nythän moni este asiantuntijoiden mukaan poistuu, kun Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä. Eli olisiko valmiutta lähteä selvittämään ja luomaan yhteistä tilannekuvaa ja luomaan näiden pehmeiden asioiden lisäksi, joita Bjarnasonin raportissa oli, myös kovaa ulko- ja turvallisuuspoliittista sisältöä yhteistyön parantamiseksi.

Skandinavisk oversettelse

Ärade ministrar, år 2009 utarbetades Stoltenbergrapporten. Samtidigt började vi utveckla försvarssamarbetet inom ramen för Nordefco. Senare har vi sett hur den utrikes- och säkerhetspolitiska situationen har förändrats. År 2020 publicerades Björn Bjarnasons rapport, som framför allt tog ställning till beredskapen men också skapade en ram för ett ökat samarbete inom utrikes- och säkerhetspolitiken.

Mittengruppen föreslår att vi i Stoltenbergrapportens anda fortsätter att utreda och analysera hur vi kunde utveckla både försvarssamarbetet och den gemensamma utrikes- och säkerhetspolitiken genom att skapa en gemensam lägesbild av vad Rysslands brutala attack har orsakat, hur vår geopolitiska ställning har förändrats och hur vi ytterligare kunde utveckla till exempel Nordefco-samarbetet. Enligt experter undanröjs nu många hinder när Finland och Sverige blir medlemmar i Nato. Har vi alltså beredskap att börja utreda och skapa en gemensam lägesbild och utöver de mjuka värderingarna i Bjarnasonrapporten också skapa ett hårt utrikes- och säkerhetspolitiskt innehåll för att stärka samarbetet?