Krista Mikkonen (Indlæg)

Information

Type
Indlæg
Talenummer
262
Talerrolle
Midtergruppen
Dato

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät neuvoston jäsenet! Mielenterveys on vakava asia. Arviolta 30 – 50 prosenttia meistä tulee elinikämme aikana kokemaan mielenterveyden häiriöitä, jotka joillakin kestävät loppuelämän.

Erittäin huolestuttavaa on, että mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet lasten ja nuorten keskuudessa ja ne alkavat yhä nuorempina. Esimerkiksi Suomessa laajoissa väestötutkimuksissa on selvinnyt, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää. Yli viidesosalla suomalaisista lapsista esiintyy runsaasi psyykkistä oireilua, ja 10 – 15 prosenttia lapsista kärsi sen laatuisista psyykkisistä häiriöistä, joihin olisi tarvittu lisätutkimusta ja hoitoa.

Valitettavasti mielenhäiriöt ja -sairaudet otetaan edelleen monissa tapauksissa vähemmän vakavasti kuin fyysiset sairaudet ja vammat. Myös pohjoismaisessa yhteistyössä mielenterveyden häiriöitä on käsitelty vähemmän. Onneksi koko ajan on tapahtunut parantumista. Könbergin raportti on tästä hyvä osoitus, samoin se, että mielenterveys on nostettu ministerineuvoston sosiaali- ja terveysalan strategiassa, yhdeksi viidestä priorisoidusta alueesta.

Tanska ja Islanti ovat puheenjohtajavuosinaan pitäneet lasten ja nuorten mielenterveyden teemaa hyvin esillä. Keskiryhmä toivoo, että myös Suomi jatkaa tätä työtä, sillä ongelmat eivät ole mihinkään kadonneet.

Keskiryhmä tukee hyvinvointivaliokunnan aloitetta ja valiokunnan tavoin pitää tärkeänä varhaista puuttumista. Näin voidaan estää ongelmien kehittymistä pitkäaikaiseksi tai elinikäiseksi mielenterveyshäiriöksi ja mahdollisesti sitä kautta syrjäytymistä ja köyhyyteen johtavaa elämänpolkua.

Jos emme huolehdi lastemme ja nuortemme mielenterveydestä, ei heillä eikä siten meillä ole tulevaisuutta.

Skandinavisk oversættelse

Ärade ordförande, bästa rådsmedlemmar! Mental hälsa är en allvarlig fråga. Uppskattningsvis 30–50 procent av oss kommer under vår livstid att uppleva mentala störningar som i vissa fall pågår resten av livet. 

Det är mycket oroväckande att störningarna i den mentala hälsan har ökat bland barn och unga och börjar i allt yngre ålder. Det har till exempel framgått av många befolkningsundersökningar i Finland att omkring hälften av de mentala störningarna i vuxen ålder har börjat redan före 14 års ålder och cirka tre fjärdedelar före 24 års ålder. Mer än vart femte barn i Finland har rikligt med psykiska symptom och 10–15 procent av barnen lider av sådana psykiska störningar som skulle ha krävt ytterligare undersökningar och vård. 

Tyvärr tas mentala störningar och sjukdomar ofta inte lika seriöst som fysiska sjukdomar och skador. Också i det nordiska samarbetet har vi talat mindre om mentala än om fysiska störningar. Till all lycka har det hela tiden skett förbättringar. Könberg-rapporten är ett bra bevis på detta, liksom också att den mentala hälsan har lyfts upp till en av fem prioriteter i ministerrådets strategi för social- och hålsovårdssektorn. 

Danmark och Island har under sina ordförandeskap gett barns och ungas mentala hälsa mycket utrymme. Mittengruppen hoppas att också Finland fortsätter detta arbete, för problemen har inte försvunnit någonstans.

Mittengruppen stöder välfärdsutskottets förslag och håller med utskottet om att det är viktigt med tidiga insatser. På så sätt kan vi förhindra att problemen utmynnar i långvariga eller livslånga mentala störningar och därigenom eventuellt utslagning och en tillvaro som leder till fattigdom.

Om vi inte värnar om våra barns och ungas mentala hälsa har varken de eller vi en framtid.