Tietoa pohjoismaisesta kieliyhteistyöstä

Keskinäinen viestintä edellyttää yleensä yhteistä kieltä. Ruotsi, norja ja tanska ovat kuitenkin niin läheisiä sukukieliä, että kielenkäyttäjät voivat ymmärtää toisiaan yli kielirajojen. Tanskalla on historiallisista syistä vahva vieraan kielen asema Islannissa, ja ruotsi on toinen Suomen kahdesta kansalliskielestä. Tanskan asema on vahva myös Färsaarilla ja Grönlannissa, jotka kuuluvat Tanskan kuningaskuntaan, kun taas Suomeen kuuluvan Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsi.  

Pohjoismaisesta kieliyhteistyöstä vastaa kaksi ministerineuvostoa. Päävastuu on koulutus- ja tutkimusministerineuvostolla, mutta kulttuuriministerineuvosto on vastuussa kieliyhteistyöstä omalla sektorillaan. Kummankin ministerineuvoston yhteistyöohjelmissa painotetaan pohjoismaista kieliyhteyttä sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvia panostuksia. 

Kieliyhteistyötä säätelee neljä sopimusta: Helsingin sopimus, kulttuurisopimus, kielipoliittinen julistus ja kielisopimus.

Helsingin sopimuksessa todetaan, että Pohjoismaiden on pyrittävä säilyttämään ja edelleen kehittämään maiden välistä yhteistyötä oikeudellisella, sivistyksellisellä, sosiaalisella ja taloudellisella alalla sekä liikenne- ja ympäristönsuojelukysymyksissä. Kielten vastavuoroisesta ymmärtämisestä todetaan muun muassa, että Pohjoismaiden kouluissa annettavaan opetukseen ja koulutukseen on sopivassa laajuudessa sisällytettävä muiden Pohjoismaiden kielten, kulttuurin ja yleisten yhteiskuntaolojen opetusta.

Kulttuurisopimuksen perustavoitteena on niin ikään lujittaa ja tehostaa Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Sopimuksen tulee lisätä maiden koulutukseen, tutkimukseen ja muuhun kulttuuritoimintaan tekemien investointien kokonaisvaikutusta sekä varmistaa pohjoismaisen kulttuuriyhteyden kehittäminen muun muassa ”edistämällä Pohjoismaiden kielten, kulttuurin ja yhteiskunnallisten olojen opetusta”. 

Nykyinen pohjoismainen kielipoliittinen julistus allekirjoitettiin Pohjoismaiden opetus- ja kulttuuriministerien kokouksessa Tukholmassa toukokuussa 2024, ja se korvasi vuonna 2006 hyväksytyn aiemman julistuksen. Julistuksen tavoitteena on muodostaa perusta kokonaisvaltaiselle, yhtenäiselle, pitkäjänteiselle ja tulokselliselle kielipolitiikalle. Julistuksen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti päivitettävien työohjelmien avulla. Nykyinen työohjelma on ensimmäinen laatuaan ja kattaa vuodet 2025–2027. Ohjelman ovat laatineet koulutus- ja tutkimusministerineuvosto ja kulttuuriministerineuvosto yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston muiden sektorien kanssa. 

Mainittujen sopimusten lisäksi Pohjoismailla on yhteinen kielisopimus. Vuonna 1987 voimaan tullut sopimus sitoo oikeudellisesti kaikkia viittä Pohjoismaata. Kielisopimus on suunnattu hallituksille, ja sillä pyritään osaltaan varmistamaan, että Pohjoismaiden kansalaiset voivat tietyissä tilanteissa käyttää omaa kieltään muun Pohjoismaan viranomaisissa ja muissa julkisissa toimielimissä. Sopimuksen seuranta- ja toteutusvastuu on kansallisilla viranomaisilla, ja yksilön oikeudet on taattu kansallisessa lainsäädännössä.

Kulturaftalen bygger også på en målsætning om at styrke og intensivere samarbejdet landene imellem, i dette tilfælde på det kulturelle område. Aftalen skal bidrage til at øge den samlede effekt af landenes investeringer i uddannelse, forskning og anden kulturel virksomhed, samt sikre at landenes samarbejde om at videreudvikle det nordiske kulturfællesskab – blandt andet ved at "(…) fremme undervisningen i de andre nordiske landes sprog, kultur og samfundsforhold (…)".

Den nuværende sprogdeklaration (Deklaration om nordisk sprogpolitik) blev underskrevet af både de nordiske undervisnings- og kulturministre ved et fælles møde i Stockholm i maj 2024 og erstattede en tidligere deklaration fra 2006. Målet med deklarationen er, at den skal udgøre grundlaget for en overordnet, samlet, langsigtet og effektiv sprogpolitik i Norden. I henhold til deklarationen skal målsætningerne følges op af arbejdsprogrammer, som fornys regelmæssigt. Det nuværende arbejdsprogram er det første og gælder for perioden 2025-2027. Programmet er udarbejdet af Nordisk Ministerråd for Uddannelse og Forskning og Nordisk Ministerråd for Kultur i fællesskab med inddragelse af ministerrådets øvrige sektorer for at opnå målene i deklarationen. 

Ud over de øvrige aftaler findes også den nordiske sprogkonvention. Konventionen trådte i kraft i 1987 og er juridisk bindende for alle fem nordiske lande. Sprogkonventionen henvender sig til regeringerne og skal bidrage til at sikre, at nordiske borgere skal kunne henvende sig til myndighederne i de øvrige nordiske lande på deres eget sprog i visse sammenhænge. Ansvaret for at følge op på og varetage konventionens bestemmelser ligger hos den relevante myndighed i hvert enkelt land, og de individuelle rettigheder varetages i kraft af den nationale lovgivning.

Pohjoismaista kieliyhteistyötä koordinoi Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö, ja yhteistyön ohjausryhmänä on koulutus- ja tutkimusvirkamieskomitea (ÄK-U). Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee kahta verkostoa, joiden tarkoituksena on varmistaa, että Pohjoismaiden yhteiskuntia ylläpitävät kielet, kansalliset vähemmistökielet ja viittomakielet kehittyvät ja pysyvät elinvoimaisina digitalisaation aikakaudella: Pohjoismaiden kielilautakuntien verkostoa ja pohjoismaista viittomakieliverkostoa.

Kielialan hankkeille on tarjolla monia tukimahdollisuuksia.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden toimijat voivat hakea tukea Nordplus-ohjelmasta, ensisijaisesti Nordplus Pohjolan kielet -osaohjelmasta, mutta myös muista neljästä osaohjelmasta. Nordplus Pohjolan kielet -ohjelman erityisenä painopisteenä on toiminta, joka vahvistaa lasten ja nuorten kykyä ymmärtää pohjoismaisia naapurikieliä, pääasiassa ruotsia, norjaa ja tanskaa. Tähän kuuluvat kielikurssit opettajille, opettajiksi opiskeleville ja muille soveltuville korkeakouluopiskelijoille.

Pohjoismainen kulttuuripiste hallinnoi kulttuurialan tukiohjelmia, joista monet soveltuvat myös kielihankkeisiin. Ohjelmiin kuuluvat kulttuuri- ja taideohjelma, jolla tuetaan luovia ja laadukkaita hankkeita, sekä liikkuvuusohjelma, josta myönnetään tukea Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyöhankkeisiin.

Jos kieli- tai kulttuurihankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana lapsia ja nuoria, tukea voi hakea myös pohjoismaiselta lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitealta (NORDBUK) tai Volt-ohjelmasta.

Joihinkin kielihankkeisiin voi hakea tukea myös Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta.

Toimintasuunnitelmassa kuvataan toimia, joilla Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii saavuttamaan vision tavoitteet kolmella strategisella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Painopistealueisiin liittyy 12 tavoitetta. Alueet ja tavoitteet ohjaavat Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkea toimintaa seuraavien neljän vuoden ajan. Toimintasuunnitelma on jaettu tavoitteiden mukaisesti 12 osaan.