Sopimus kulttuuriyhteistyöstä
Tietoja
Vastuuvapauslauseke
Tämä teksti ei ole virallinen versio eikä se ole oikeudellisesti sitova. Pohjoismaiden ministerineuvosto ei vastaa tekstin mahdollisista virheistä.
___________________
Sopimus kulttuuriyhteistyöstä Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä
15 päivänä maaliskuuta 1971 allekirjoitetun sopimuksen johtolause
Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan hallitukset,
jotka pitävät lähtökohtana sitä, että Pohjoismaiden välillä vallitsee läheinen kulttuuriyhteys,
jotka suuresti arvostavat Pohjoismaiden neuvoston ja muiden yhteistyöelinten tekemää monitahoista ja laajaa yhteistyötä, ja
jotka viittaavat Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä vuonna 1962 tehtyyn yhteistyösopimukseen,
ovat sopineet seuraavasta.
13 päivänä kesäkuuta 1983 allekirjoitetun sopimuksen johtolause
Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan hallitukset,
jotka ovat allekirjoittaneet 15 päivänä maaliskuuta 1971 sopimuksen kulttuuriyhteistyöstä Pohjoismaiden välillä, ja
jotka pitävät tarkoituksenmukaisena muuttaa sopimusta,
ovat sopineet seuraavasta:
6 päivänä toukokuuta 1985 allekirjoitetun sopimuksen johtolause
Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan hallitukset,
jotka ovat 13 päivänä kesäkuuta 1983 tehdyllä sopimuksella muuttaneet kulttuuriyhteistyöstä Pohjoismaiden välillä 15 päivänä maaliskuuta 1971 tehtyä sopimusta ja
jotka haluavat tehostaa pohjoismaisen yhteistyön työmuotoja,
ovat sopineet seuraavasta:
15 päivänä syyskuuta 1989 allekirjoitetun sopimuksen johtolause
Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin hallitukset,
jotka ovat 13 päivänä kesäkuuta 1983 ja 6 päivänä toukokuuta 1985 tehdyillä sopimuksilla muuttaneet kulttuuriyhteistyöstä Pohjoismaiden välillä 15 päivänä maaliskuuta 1971 tehtyä sopimusta ja
jotka pitävät sopimuksen muuttamista aiheellisena,
ovat sopineet seuraavasta:
Sopimuksen tarkoitus
1 artikla
Sopimuksen tarkoituksena
on lujittaa ja tehostaa sopimuspuolten välistä yhteistyötä laajasti käsitetyn kulttuurin alueella kehittämällä edelleen pohjoismaista kulttuuriyhteyttä ja lisäämällä maiden koulutukseen, tutkimukseen ja muuhun kulttuuritoimintaan tekemien sijoitusten kokonaisvaikutusta yhteisen suunnittelun, yhtenäistämisen, yhteistoiminnan ja työnjaon avulla
sekä luoda käytännölliset edellytykset hyvin toimivalle yhteistyölle.
2 artikla
Sopimuksen tarkoituksena on niin ikään luoda pohja yhtenäistetylle osallistumiselle kansainväliseen kulttuuriyhteistyöhön.
Soveltamisala
3 artikla
Koulutuksen alalla tapahtuvan yhteistyön kohteena tulee olla
a. koulutuksen tavoitteet, sisältö ja välineet,
b. koulutusjärjestelmän rakenne,
c. opetustoimen kehittäminen.
Tällöin sopimuspuolten tulee
d. edistää Pohjoismaiden kielten, kulttuurin ja yhteiskunnallisten olojen opetusta,
e. lisätä yhdestä Pohjoismaasta olevien opiskelijoiden ja muiden kansalaisten mahdollisuuksia saada koulutusta ja suorittaa tutkintoja toisten Pohjoismaiden oppilaitoksissa,
f. järjestää yhteistä koulutusta tai yhteisiä oppilaitoksia, erityisesti kun kysymyksessä on korkeatasoinen tai erikoiskoulutus,
g. vastavuoroisesti hyväksyä tutkinnot, osatutkinnot ja opintosuorituksia koskevat säännökset,
h. pyrkiä yhtenäistämään ammattipätevyyden hankkimiseksi järjestetty julkinen koulutus siten, että se johtaa samaan kelpoisuuteen kaikissa sopimuksen osapuolina olevissa maissa,
i. pyrkiä tyydyttämään ne toivomukset, joita muussa Pohjoismaassa kuin kotimaassaan asuvalla Pohjoismaan kansalaisella on äidinkielellään tapahtuvaan opetukseen nähden.
4 artikla
Tutkimuksen alalla tapahtuvan yhteistyön kohteena tulee olla
a. tiedottaminen tutkimustoiminnasta ja -tuloksista,
b. yhteiset tutkimussuunnitelmat,
c. yhteiset tutkimuslaitokset,
d. tutkimuspolitiikan menetelmät ja välineet,
e. tutkimuksen organisaatio,
f. kansallisten tutkimusohjelmien yhtenäistäminen.
Tällöin sopimuspuolten tulee
g. edistää Pohjoismaiden tutkijoille tarkoitettujen symposioiden, konferenssien ja kokousten järjestämistä sekä yhteistä julkaisutoimintaa tieteen alalla,
h. pyrkiä rohkaisemaan kahden tai useamman Pohjoismaan tutkijoita ja tutkimuslaitoksia entistä aktiivisempaan yhteistyöhön sekä erityisen kalliin tai erikoistuneen välineistön yhteiskäyttöön.
5 artikla
Yhteistyön tulee käsittää muu kulttuuritoiminta laajasti ymmärrettynä ja sen kohteena tulee olla
a. yleisen kulttuuripolitiikan tavoitteet, sisältö ja menetelmät,
b. kulttuurielämän institutionaaliset, organisatoriset ja taloudelliset alat.
Tällöin sopimuspuolten välisen yhteistyön tulee käsittää
c. vaihtotoiminta taiteen ja muun kulttuurin alalla kahden tai useamman Pohjoismaan välillä,
Arkistojen, kirjastojen, museoiden sekä muiden kulttuurilaitosten tiedotustoiminta;
Kulttuurinsuojelutoiminta.
___
1 Uusi sanamuoto 1989/90
d. Viestintäalan toiminta, johon kuuluu radio, televisio, elokuva, video-ohjelmat ja muut sähköiset viestimet, myös tuotanto ja jakelu, huomioon ottaen kulttuurinäkökohdat;
Arkistojen, kirjastojen, museoiden sekä muiden kulttuurilaitosten tiedotustoiminta;
Kulttuurinsuojelutoiminta.
e. yleisiin kulttuuritavoitteisiin tähtäävien yhdistysten ja järjestöjen, myös nuoriso- ja urheilujärjestöjen, toiminnan edistäminen,
f. kaiken luovan ja esittävän taiteen harjoittamisen edellytysten tukeminen.
g. taiteenharjoittajien ja kulttuurityöntekijöiden toiminnan edistäminen Pohjoismaissa.
6 artikla
Sopimuspuolten tulee pyrkiä yhteiseen esiintymiseen kansainvälisessä toiminnassaan tämän sopimuksen käsittämillä aloilla, ja niiden yhteistyön kohteena tulee olla
a. Pohjoismaiden kulttuuria koskeva tiedotustoiminta sekä
b. pyrkimys yhteisiin tai yhtenäistettyihin kannanottoihin kansainvälisessä kulttuuriyhteistyössä.
Sopimuspuolet voivat päättää yhteisestä edustuksesta kansainvälisessä kulttuuriyhteistyössä.
7 artikla
Yhteistyön kohteena tulee olla tämän sopimuksen 3, 4, 5 ja 6 artiklassa mainituilla aloilla tapahtuva tiedotus- ja asiakirjojen vaihtotoiminta.
Yhteistyön elimet ja muodot
8 artikla
Yhteistyö tapahtuu Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä vuonna 1962 tehdyllä yhteistyösopimuksella, sellaisena kuin se on siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, perustetun Pohjoismaiden ministerineuvoston, pohjoismaisten ministerikokousten, niiden elimien, jotka perustetaan tällä sopimuksella, ja suoraan asianomaisten Pohjoismaiden viranomaisten välityksellä.
Tämän sopimuksen mukainen yhteistyö tapahtuu Pohjoismaiden neuvoston myötävaikutuksella.
9 artikla
Ministerineuvosto (kulttuuri- ja opetusministerit) tekee ne päätökset, joita sopimuksen toteuttaminen edellyttää.
2 Uusi sanamuoto 1985.
10 artikla
Tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi perustetaan pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön virkamieskomitea.
Ministerineuvosto asettaa komiteoita ja työryhmiä erityistehtäviä varten.
2 Uusi sanamuoto 1985.
11 artikla
Virkamieskomiteaan kuuluu yksi hallituksen nimittämä jäsen kustakin maasta. Fär-saarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan virkamiehiä voi osallistua komitean kokouksiin.
Virkamieskomitea valmistelee ministerineuvoston työtä, suorittaa ministerineuvoston sille osoittamat tehtävät ja päättää asioista, joiden ratkaisemisen ministerineuvosto on sille uskonut.
Ministerineuvosto vahvistaa virkamieskomitean ohjesäännön.
3 Uusi sanamuoto 1983.
12 artikla
Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö avustaa ministerineuvostoa ja virkamieskomiteaa. Mikäli ministerineuvosto niin päättää, se voi avustaa muita pohjoismaisia yhteistyöelimiä.
2 Uusi sanamuoto 1985.
13 artikla
Jotta yhteistoiminta yhteistyöelinten ja vastaavien kansallisten viranomaisten välillä muodostuisi tyydyttäväksi, sopimuspuolet sitoutuvat kukin maassaan huolehtimaan siitä, että tämän sopimuksen tarkoittamien yhteistyökysymysten käsittely järjestetään tehokkaasti.
14 artikla
Kunkin sopimuspuolen tulee, ennen kuin se tekee tärkeäksi katsottavia päätöksiä tämän sopimuksen määräämillä aloilla, neuvotella asiasta muiden sopimuspuolten kanssa ministerineuvostossa, muissa ministerikokouksissa tai virkamieskomiteassa.
Yhteistyön rahoittaminen
15 artikla
Yhteistyö rahoitetaan ministerineuvoston menoarviosta, joka mainitaan Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä vuonna 1962 tehdyn yhteistyösopimuksen, sellaisena kuin se on siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, 64 artiklan 2 kappaleessa.
Ministerineuvosto laadituttaa menoarvioehdotuksen ja päättää varojen käytöstä yhteisiä laitoksia, suunnitelmia ja muita toimintoja varten kokonaispuitteissa, jotka sisältyvät osana yhteiseen pohjoismaiseen menoarvioon.
2 Uusi sanamuoto 1985.
Loppumääräykset
16 artikla
Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimiskirjat talletettava Suomen ulkoasiainministeriöön mahdollisimman pian.
Sopimus talletetaan Suomen ulkoasiainministeriössä, jonka tulee toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset siitä kaikille sopimuspuolille.
Sopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa päivää, jona kaikkien sopimuspuolten ratifioimiskirjat on talletettu.
4 Sopimuksen 16-19 artikla poistetaan, jolloin 20-22 artikla siirtyvät 16-18 artiklaksi vuoden 1985 sopimuksen mukaisesti.
17 artikla
Jos sopimuspuoli haluaa irtisanoa sopimuksen, on siitä kirjallisesti ilmoitettava Suomen hallitukselle, jonka viipymättä tulee antaa asiasta ja ilmoituksen vastaanottamispäivästä tieto muille sopimuspuolille.
Sopimus lakkaa olemasta voimassa sen kalenterivuoden päättyessä, jonka aikana jokin sopimuspuoli on sen irtisanonut, mikäli Suomen hallitus on ottanut vastaan tätä koskevan ilmoituksen viimeistään kesäkuun 30 päivänä, ja muussa tapauksessa seuraavan kalenterivuoden päättyessä.
18 artikla
Sen jälkeen kun tieto sopimuksen irtisanomisesta on otettu vastaan, kaikkien sopimuspuolten on neuvoteltava keskenään niiden välillä sopimukseen perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien purkamisesta.
[- - -]
15 päivänä syyskuuta 1989 allekirjoitetun sopimuksen loppupäätelmät
Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun muut sopimuspuolet ovat ilmoittaneet Suomen ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä.
Suomen ulkoasiainministeriö ilmoittaa muille sopimuspuolille näiden ilmoitusten vastaanottamisesta ja sopimuksen voimaantuloajankohdasta.
Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Suomen ulkoasiainministeriön huostaan, ja tämä toimittaa siitä muille sopimuspuolille oikeaksi todistetut jäljennökset.
Tämän vakuudeksi ovat asianmukaisesti valtuutetut edustajat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Kööpenhaminassa 15 päivänä syyskuuta 1989 yhtenä tanskan-, suomen-, islannin-, norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.
[- - -]
_________________