Ehdota Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2023 ympäristöpalkinnon saajaa
Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon tämän vuoden teemana on tekstiilien koko elinkaari raaka-ainetuotannosta suunnitteluun, myyntiin ja kierrätykseen.
Tekstiilien tuotannolla ja kulutuksella on huomattavat ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Palkintolautakunta haluaa kohdistaa tämänvuotisella teemalla huomiota siihen, että Pohjola voi olla esikuvana, kun tekstiilien koko arvoketjussa toteutetaan välttämätön vihreä siirtymä.
– Tekstiilien kestämätön tuotanto ja kulutus on globaali ongelma, mutta meillä pohjoismaalaisilla on erityinen vastuu toimintatapojen muutoksesta. Kulutuksemme on valtavaa, ja sen vaikutukset näkyvät kaukana rajojemme ulkopuolella. Lyhyesti sanottuna me ostamme liikaa, käytämme ostamaamme liian vähän ja kierrätämme puutteellisesti, sanoo Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon palkintolautakunnan puheenjohtaja Cilia Indahl.
Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon tämän vuoden teemana on tekstiilien koko elinkaari raaka-ainetuotannosta suunnitteluun, myyntiin, korjaukseen, kierrätykseen ja hävittämiseen.
– Olemme tilanteessa, jossa meidän pitää vähentää kulutusta, pidentää tekstiilien käyttöikää ja ottaa käyttöön kiertotalouspohjaisia liiketoimintamalleja. Toivottavasti voimme ympäristöpalkinnon avulla osoittaa, että kestävä tekstiiliteollisuus on mahdollinen ja että nyt on jo olemassa hyviä esimerkkejä, joista voi ottaa mallia, Cilia Indahl sanoo.
Lue lisää tämän vuoden teemasta alapuolelta.
Tekstiiliteollisuudella on paljon sosiaalisia sekä ympäristöön ja ilmastoon liittyviä haasteita. Kestävä tekstiilituotanto ja tekstiilien kulutuksen huomioiminen Pohjoismaissa voi auttaa edistämään kehitystä globaalilla tasolla.
Tekstiilituotannossa ja tekstiilien kulutuksessa on vallalla liiketoimintamalli, jossa tuotetaan heikkolaatuista pikamuotia lisääntyvää kulutusta varten. Tuotannossa poljetaan usein ihmisoikeuksia ja käytetään alipalkattua työvoimaa. Varsinkin viime aikojen eettiset kysymykset, kuten lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö, ovat muuttaneet yritysten hankintapäätöksiä.
Koska vaatteet ja tekstiilit ovat osa monimutkaista globaalia järjestelmää, on tärkeä tarkastella hankintaketjun sosiaalisten vaikutusten lisäksi myös ympäristövaikutuksia. Joka sekunti poltetaan tai viedään kaatopaikalle kuorma-autolastillinen tekstiilijätettä. Maailman makean veden käytöstä 4 prosenttia menee tekstiiliteollisuuteen, joka ottaa myös käyttöönsä viljelysmaata elinkeinotuotannolta. Puuvillan viljelyssä käytetään erityisen paljon vettä ja maata. Tämän lisäksi 10 prosenttia teollisuuden hiilidioksidipäästöistä, 16 prosenttia torjunta-aineiden käytöstä, 20 prosenttia vesien saastepäästöistä ja 35 prosenttia merissä olevista mikromuoveista on peräisin tekstiiliteollisuudesta.
Tekstiili- ja vaateteollisuuden moniulotteisten ja systeemisten ongelmien takia muutoksia tarvitaan monilla eri tasoilla ja samalla myös toimijoiden on muututtava.
Tekstiilien arvoketjujärjestelmä muodostuu seuraavista osista:
- raaka-ainetuotanto ja raaka-aineiden hankinta
- tekstiilimateriaalin valmistus
- suunnittelu
- valmistus
- myynti
- käyttö
- keräys
- korjaus
- lajittelu.
- hävittäminen.
Jotta tästä järjestelmästä voisi tulla kestävä, tarvitaan muun muassa uusia biopohjaisia, kierrätettyjä ja kierrätyskelpoisia tekstiilikuituja. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon kiertotalousperiaatteet, ja valmistuksessa olisi varmistuttava sosiaalisesta kestävyydestä ja tiedotettava monipuolisesti tuotevastuusta ja yritysten yhteiskuntavastuusta. Lisäksi tarvitaan liiketoimintamallia tuotteiden lainausta, vuokrausta, jakamista, korjaamista, jälleenmyyntiä ja kierrätystä varten. Tekstiilien elinkaaren pidentäminen on tärkeää kulutuksen vähentämiseksi.
Tässä järjestelmässä tarvitaan sekä globaalia että paikallista vastuuta. Jokainen vaihe ja toimija vaikuttavat toisiinsa. Tekstiiliteollisuus, vähittäiskauppa, muodinluojat ja kuluttajat Pohjoismaissa voivat toimia esikuvina ja vaikuttaa koko toimitusketjuun ja tekstiilien käytön laajuuteen päätöstensä kautta.
Vuoden 2023 ympäristöpalkinto jaetaan avaintoimijalle, joka edistää tekstiiliteollisuuden, tekstiilipalveluiden (palvelumuotoilu) ja vaatteiden kulutuksen järjestelmällistä muuttamista kohti globaalisti kestävää kehitystä. Palkinnon teema pohjautuu seuraaviin kestävän kehityksen globaaleihin tavoitteisiin: SDG 12, SDG 9 ja SDG 17.
Toivottavasti voimme ympäristöpalkinnon avulla osoittaa, että kestävä tekstiiliteollisuus on mahdollinen ja että nyt on jo olemassa hyviä esimerkkejä, joista voi ottaa mallia.
Avoin ehdokasasettelu
Ympäristöpalkinto on Pohjoismaiden neuvoston palkinnoista ainoa, jonka ehdokasasettelu on julkinen. Saajaa voi siis ehdottaa kuka tahansa.
Ehdokasasettelu päättyy tiistaina 9. toukokuuta.
Ehdokkuuskriteerit:
Ympäristöpalkinto myönnetään pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai henkilölle, joka on esikuvallisesti ottanut luonnon ja ympäristön huomioon toiminnassaan tai joka on muutoin antanut merkittävän panoksen luonto- ja ympäristötyöhön. Palkittavalla toimijalla tulee olla pohjoismainen näkökulma, ja sen tulee toimia Pohjoismaissa ja/tai suhteessa Pohjoismaiden ulkopuolisiin osapuoliin.
Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Sen tarkoituksena on lisätä kiinnostusta Pohjoismaiden väliseen ympäristöyhteistyöhön ja antaa tunnustusta ainutlaatuisista ympäristöön liittyvistä saavutuksista. Pohjoismaiden neuvosto jakaa myös kirjallisuuspalkinnon, musiikkipalkinnon, elokuvapalkinnon sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon.
