EXPO 2025: Kirjallisuus vahvistaa demokratiaa ja rakentaa siltoja Japanin ja Pohjoismaiden välille

– Kun lapset ja nuoret oppivat lukemaan, he saavat mahdollisuuden kehittää taitojaan sekä osallistua aktiivisesti demokraattiseen yhteiskuntaamme. Lisäksi he saavat mahdollisuuden astua mielikuvitusmaailmaan, jossa on tilaa suurille unelmille tai jossa voi saada uusia näkökulmia itseen ja elämään. Pohjoismaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa on nimittäin tapana ottaa kohderyhmä ja sen ajatukset vakavasti. Kun lapset ja nuoret lukevat muissa Pohjoismaissa kirjoitettuja kirjoja, heidän ajattelunsa avartuu, ja kirjoihin on myös mahdollista samastua intuitiivisesti, koska kulttuureissamme on niin paljon yhteistä. Lukuinto on kuitenkin laskussa sekä Japanissa että Pohjoismaissa. Jos haluamme saada lapset ja nuoret lukemaan nykyistä enemmän, meidän on innostettava heitä tarjoamalla upeita lukuelämyksiä. Keskustelemmekin japanilaisyleisön kanssa siitä, mitä tämä edellyttää. Olemme samalla ylpeitä siitä, että Pohjoismaiden paviljongissa on mukana maidemme eturivin kirjailijoita, kuvittajia sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntijoita, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston varapääsihteeri Ida Heimann Larsen. 

Varapääsihteerin sanat olivat lähtölaukaus kaksipäiväiselle kirjallisuustapahtumalle, joka järjestettiin Osakan EXPO 2025 -maailmannäyttelyn pohjoismaisessa paviljongissa. Tapahtumaan kokoontui perheitä, kirjailijoita ja kustantajia kuulemaan lisää pohjoismaisesta lasten-, nuorten- ja aikuisten kirjallisuudesta.

Japanilla on itselläänkin tarjota maailmankuulua kulttuuria ja kirjallisuutta, mutta kiinnostus Pohjoismaita kohtaan on silti suurta. Siksi maailmannäyttelyn pohjoismaisilla kirjallisuuspäivillä nähtiin myös monia pohjoismaisia kirjailijoita, jotka haluavat edistää teostensa myyntiä Japanin ja maailmanmarkkinoilla. Ohjelman kohokohtana oli paneelikeskustelu aiheesta Lapsille kirjoittaminen Pohjoismaissa ja Japanissa. Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2020 lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon voittaja, kuvittaja Jenny Lucander kuvaili pohjoismaista tyyliä näin:

– Pohjoismaiset kuvakirjat tunnetaan rohkeista ja edistyksellisistä aiheista sekä taiteellisesta ilmaisusta, Lucander sanoo. Tyyli eroaa hieman japanilaisesta, mutta pohjoismaisten ja japanilaisten kuvittajien ja kirjailijoiden välillä on Lucanderin mielestä silti paljon yhtäläisyyksiä. 

Keskustelua johti japanilainen kulttuuriasiantuntija Yukiko Duke, jonka mukaan Japanissa on yleisesti menossa kehitysvaihe, jossa etsitään uutta ja vapaampaa tapaa olla lapsi ja nuori. Monet saavat inspiraatiota nimenomaan Pohjoismaiden rohkeammasta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta.  

Pohjoismaiden ministerineuvosto edistää lasten- ja nuorisokulttuuria rahoittamalla Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkintoa, joka lisää tekijöiden ja genren tunnettuutta. Pohjoismaisen paviljongin yhteistyökumppanina ministerineuvosto luo lisäksi kirjailijoille tilaisuuksia kohdata japanilaista ja kansainvälistä yleisöä.

– Yksittäisille kirjailijoille tapahtuma voi avata oven uusille markkinoille. Se on hyväksi kirjailijalle, Pohjoismaille ja niiden kilpailukyvylle, Pohjoismaiden ministerineuvoston varapääsihteeri Ida Heimann Larsen toteaa. Hän viittaa myös toiseen myönteiseen huomioon EXPO 2025:n kirjallisuuspäivistä: kun maat ja alueet tutustuvat toistensa kulttuuriin, se lisää ymmärrystä, luottamusta ja yhteistyöhalukkuutta ja auttaa siten vahvistamaan Pohjoismaiden turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä.