Koko koulutusketju tärkeä lasten ja nuorten kestävän kehityksen kasvatuksessa
Miten kestävään kehitykseen liittyvää tietoisuutta voidaan lisätä lasten ja nuorten koulutuksessa kautta linjan, ja miten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää yhdessä koulujen kanssa? Näitä kysymyksiä pohdittiin Islannin hallituksen ja Pohjolan opettajajärjestöjen yhteiselimen (NLS) järjestämässä huippukokouksessa Reykjavikissa 3. toukokuuta.
Huippukokouksen yhteydessä järjestettiin myös Pohjoismaiden opetusministerien ja opettajajärjestöjen puheenjohtajien ensimmäisen yhteinen kokous. Pohjoismainen dialogi ja yhteistyö on arvokasta, koska yhdessä olemme vahvempia.
– Pohjoismaissa voidaan sanoa olevan yhteinen koulutusmalli, joka perustuu luottamukseen, tietoon ja kriittiseen ajatteluun. Malli ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä on vaalittava, ja Pohjolalla on tässä mahdollisuus ja velvollisuus tehdä yhteistyötä ja pitää yhtä, sanoo Pohjolan opettajajärjestöjen yhteiselimen (NLS) pääsihteeri Christer Holmlund.
Pohjoismainen koulutusmalli ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä on vaalittava, ja Pohjolalla on tässä mahdollisuus ja velvollisuus tehdä yhteistyötä ja pitää yhtä.
Kestävän kehityksen kasvatusta lisättävä
On tärkeää, että lapset ja nuoret oppivat tuntemaan kestävän kehityksen merkityksen ja omat mahdollisuutensa vaikuttaa ympäristöön ja maailmaan. Kestävään kehitykseen ja kestävän kehityksen osaamiseen liittyviä tavoitteita löytyy jo opetussuunnitelmista ympäri Pohjolaa.
Pohjoismaissa on laaja yksimielisyys kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteista ja tärkeydestä koko koulutusketjussa varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle ja jatkuvaan oppimiseen. Toteutus vaatii kuitenkin sitä, että laadukkaan opetuksen järjestämiseen on riittävät edellytykset.
Tällä hetkellä koulumaailma kärsii haasteista, mikä vaikuttaa mahdollisuuksiin huomioida kestävä kehitys koulujen arjessa ja integroida se eri oppiaineisiin. Kokouksessa käsitellyistä haasteista voidaan mainita opettajapula, opettajien puutteelliset mahdollisuudet kehittyä jatkuvasti työssään sekä lasten ja nuorten pahoinvointi.
Päätelmänä oli, että opettajat tarvitsevat yksinkertaisesti enemmän tukea ja työkaluja, ja samalla tarvitaan lisää opettajaopiskelijoita sekä opettajille jatkuvia kehittymismahdollisuuksia. Pohjoismainen dialogi ja yhteistyö voi olla tässä tärkeä tekijä.
– Koulutus on avain, jolla voidaan vapauttaa lastemme potentiaali ja valmistaa heitä tulevaisuuden haasteisiin. Siksi on tärkeää jatkaa nyt pohjoismaista vuoropuhelua ja yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa, jotta voisimme vahvistaa opettajien merkitystä ja korvaamatonta panosta lastemme tulevaisuuden muovaamisessa, sanoo Islannin koulutus- ja lapsiasiaministeri Ásmundur Einar Daðason.
Koulutus on avain, jolla voidaan vapauttaa lastemme potentiaali ja valmistaa heitä tulevaisuuden haasteisiin.
Uskoa tulevaisuuteen
Elämme maailmassa, jossa huoli ja ahdistus globaalista kehityksestä valtaavat jalansijaa. Lasten ja nuorten kyky rakentaa tulevaisuudenuskoa onkin tavattoman tärkeä, samoin kuin heidän sitoutumisensa kestävään kehitykseen. Yhdessä olemme vahvoja ja voimme saada integroitua vastuullisuusnäkökohdat koulutukseen nykyistä paremmin. Lapset ja nuoret ovat Pohjolan ja koko maailman tulevaisuus.
– Toivottavasti tämä oli vasta alkua hienolle kumppanuudelle, jossa pyrimme yhdessä rakentamaan pohjoismaista tulevaisuudenuskoa ja kaikkien nykyisten ja tulevien sukupolvien kannalta kestävää kehitystä, sanoo Islannin opettajaliiton puheenjohtaja Magnús Þór Jónsson.
Toivottavasti tämä oli vasta alkua hienolle kumppanuudelle, jossa pyrimme yhdessä rakentamaan pohjoismaista tulevaisuudenuskoa ja kaikkien nykyisten ja tulevien sukupolvien kannalta kestävää kehitystä.
