Korona on koetellut haavoittuvassa asemassa olevien nuorten mielenterveyttä

Pandemiasta johtuva sulkutila on heikentänyt mielenterveyttä, ja erityisen rankkaa on ollut niillä, joilla on ollut vaikeaa jo ennestään. Näin toteavat Bris-järjestön pääsihteeri Magnus Jägerskog sekä lasten- ja nuortenpsykiatrian erikoislääkäri MaiBritt Giacobini. Molemmat osallistuivat Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan ja Ruotsin sosiaaliministerin Lena Hallengrenin yhteiskokoukseen, jonka Hallengren alusti pohtimalla Ruotsin haasteita. Ministeri kertoi mielenterveysongelmien yleistyneen jo joitakin vuosia ennen covid-19:ää ja totesi pandemian vauhdittaneen tätä valitettavaa kehitystä. Suurimpina kärsijöinä ovat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Ministeri lupaakin asiassa toimia:

– Ruotsin hallituksella on tiukat tavoitteet, jotka liittyvät mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn, ja työ kohdistetaan etenkin lapsiin ja nuoriin, Lena Hallengren toteaa. Hänen mukaansa ratkaisuna on pitkäjänteisten ja strategisten panostusten toteuttaminen useilla osa-alueilla.

Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Bente Stein Mathisen on yhtä mieltä työn tärkeydestä.

– Lapset ja nuoret ovat olleet pandemian aikana yksinäisiä ja eristyksissä. Heillä on ollut pieniä, noin neljän hengen kaveriporukoita. Osaa ei kuitenkaan koskaan kutsuta niihin, vaan he jäävät ulkopuolelle ja ovat entistä yksinäisempiä. Järjestö- ja vapaa-ajantoiminta ovat myös olleet tauolla, joten niistäkään ei ole ollut apua, Bente Stein Mathisen toteaa.

Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten mielenterveys oli Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan painopistealue jo ennen koronapandemiaa. Valiokunta on keskittynyt varsinkin suuriin itsemurhalukuihin: kymmenen pohjoismaalaista päätyy itsemurhaan joka päivä. Valiokunnan huolena on, että entistä useampi lapsi ja nuori ajautuu pandemia-aikana itsemurhaan yksinäisyyden ja muiden henkisten ongelmien takia. Valiokunta hyväksyi siksi vuosi sitten tavoitteen, jonka mukaan Pohjolassa tehtäisiin 25 prosenttia vähemmän itsemurhia vuonna 2025. Pitkällä aikavälillä pyritään nollavision toteutumiseen.

Keskusteluun osallistuivat myös Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan varapuheenjohtaja Nina Sandberg sekä valiokunnan jäsen Eva Lindh. Molempien katse oli suunnattu tulevaan sekä tarvittaviin toimenpiteisiin.

– Pandemian vanavedessä meidän on toteutettava yhdessä toimia, joilla minimoidaan seuraukset ja ehkäistään saman tilanteen toistumista tulevien kriisien yhteydessä, Nina Sandberg sanoo. Eva Lindh on samaa mieltä ja korostaa koulun merkitystä:

– Kun yhteiskunta suljettiin, ajattelin heti kaikkia yksinäisyyteen tuomittuja oppilaitani. Olen työskennellyt vuosia koulukuraattorina ja tiedän, millainen merkitys koululla on lapsille ja nuorille – varsinkin niille, jotka kokevat elämässään kovia, Eva Lindh toteaa. Hän kaipaakin yhdessä valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kanssa perusteellista analyysia, joka kartuttaisi tietämystä. Lisäksi pitäisi jakaa tietoa toimivista panostuksista ja toteuttaa yhteispohjoismaisia toimia.

Pohjoismaiden ministerineuvosto järjestää marraskuussa Helsingissä mielenterveyshuippukokouksen. Ministerineuvosto on myös osoittanut Pohjoismaiselle hyvinvointikeskukselle rahoitusta pohjoismaiseen yhteistyöhankkeeseen, joka keskittyy lasten ja nuorten oikeuksiin ja mahdollisuuksiin tulla kuulluksi covid-19:n aikana.