Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta jatkaa työtä parisuhdetappojen ehkäisemiseksi
Pohjoismaiden neuvosto on useiden vuosien ajan kohdistanut huomiota parisuhdeväkivaltaan ja parisuhdetappoihin YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) istunnoissa. Vuoden 2024 istunnossa otetussa kuvassa nähdään Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Eva Lindh (vas.) ja Tone Wilhelmsen Trøen (oik.).
Pohjoismaat sijoittuvat korkealle tasa-arvoindekseissä, mutta synkät tilastot puhuvat selvää kieltä: naisiin kohdistuva väkivalta ja parisuhdetapot ovat vakava yhteispohjoismainen haaste. Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta on pyrkinyt jo yli kahden vuoden ajan varmistamaan, että Pohjoismaat koordinoisivat nykyistä paremmin parisuhdetappojen ehkäisemistä ja torjuntaa.
Pohjoismaiden oikeusministerit noudattavat nyt Pohjoismaiden neuvoston suositusta ja toteuttavat toimenpiteitä, jotka mahdollistavat parisuhdetappojen seurannan ja tarkastelun yhteispohjoismaisesti.
– Olen tyytyväinen siihen, että Pohjoismaiden neuvoston suositus saa vastakaikua. Aiomme jatkaa seurantaa varmistaaksemme sen, että väkivallan ja parisuhdetappojen torjumista todella vahvistetaan yhteispohjoismaisesti, sanoo Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan varapuheenjohtaja Tone Wilhelmsen Trøen.
Yhteispohjoismainen tietämys avuksi torjunnassa
Pohjoismaiden neuvosto suositti vuoden 2023 lopussa, että Pohjoismaiden hallitukset ryhtyisivät toimiin varmistaakseen parisuhdetappoja koskevat yhtenäiset määritelmät ja väkivaltatilastot. Pohjoismaiden hallitukset vastasivat, että uusia määritelmiä ei ole mahdollista ottaa käyttöön rikkomatta nykyisten kansallisten tilastojen aikasarjoja.
– Pohjoismaat muistuttavat valitettavasti toisiaan tällä synkällä saralla. Siksi on järkevää yhdistää voimat ja kehittää yhteisiä määritelmiä, parantaa tietopohjaa, jakaa kokemuksia ja ennen kaikkea vahvistaa poliittista tahtotilaa, toteaa asiaa alusta saakka seurannut Tone Wilhelmsen Trøen.
Hallitusten vastauksen jälkeen Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta kaipasi seikkaperäisempää kuvausta ongelmista, jotka estävät parisuhdetappoja koskevien yhteisten määritelmien ja tilastojen kehittämisen. Kuvauksen avulla voitaisiin selvittää mahdollisia toimia, joilla tilastoista saataisiin vertailukelpoiset. Näin ollen valiokunta päätti huhtikuussa 2024 käydä asiasta poliittisen dialogin Pohjoismaiden oikeusministerien kanssa.
Ehdotus eurooppalaisen seurantajärjestelmän käytöstä
Poliittinen dialogi käytiin hiljattain Suomen oikeusministerin Leena Meren kanssa Pohjoismaiden neuvoston Oslon-kokousten yhteydessä. Dialogin aikana ministeri esitteli ehdotuksen siitä, miten valiokunnan suositus voitaisiin toteuttaa.
Ehdotus perustuu Euroopan henkirikollisuuden seurantajärjestelmän (European Homicide Monitor, EHM) käyttöön. Järjestelmän avulla voitaisiin ministerin mukaan seurata ja tutkia parisuhdetappoja yhteispohjoismaiselta pohjalta puuttumatta kuitenkaan kansallisiin tilastoihin. Näin kukin maa voi säilyttää omat aikasarjansa, ja niiden rinnalle voidaan luoda vertailukelpoinen tietopohja Pohjoismaiden neuvoston suosituksen tarkoituksen mukaisesti.
Seuraavassa vaiheessa oikeusasioiden virkamieskomitea (ÄK-JUST) ottaa kantaa käytännön hankkeeseen, joka toteutettaisiin oikeusasioiden ministerineuvoston (MR-JUST) tuella. Hankkeessa on määrä selvittää, 1) miten EHM:n avulla voitaisiin saavuttaa tavoite parisuhdeväkivaltaa koskevan yleiskuvan luomisesta Pohjoismaissa ja 2) miten EHM:n käyttöönotto voitaisiin parhaiten toteuttaa.
Olen tyytyväinen siihen, että Pohjoismaiden neuvoston ehdotus saa vastakaikua. Aiomme jatkaa seurantaa varmistaaksemme, että väkivallan ja parisuhdetappojen torjumista todella vahvistetaan yhteispohjoismaisesti. Loppujen lopuksi kyse on yhdestä elämän perusasioista – siitä, että koti on turvallinen paikka. Jos näin ole, elämä järkkyy. Ja jos väkivalta ja pelko päättyvät tappoon, kyseessä on tragedia, jota ei olisi koskaan pitänyt tapahtua.
Työ jatkuu
Dialogin jälkeen valiokunta kysyi ministeriltä parisuhdetappoihin keskittyvän yhteispohjoismaisen komitean perustamisesta. Ministeri ei ollut vielä keskustellut asiasta muiden Pohjoismaiden kanssa, mutta kannatti ehdotusta.
Valiokunta aikoo seurata asian kehitystä myös jatkossa pysymällä ajan tasalla yhteispohjoismaisen EHM-järjestelmän kehittämisestä ja siitä, mihin ministerin myönteinen suhtautuminen komitean perustamiseen johtaa.
Parisuhdetappo on lähisuhdeväkivallan äärimmäisin seuraus. Olemme uhreille ja heidän omaisilleen velkaa sen, että opimme jokaisesta tapauksesta. Uskomme, että yhteispohjoismainen komitea voisi tarjota aiheesta uutta tietoa ja parantaa ennaltaehkäisyä. Siksi on hienoa, että ministeri suhtautui ehdotukseemme myönteisesti, ja aiomme seurata asiaa tiiviisti.
Taustaa
Työ alkoi syyskuussa 2022, kun Pohjoismaiden neuvoston konservatiivinen ryhmä teki jäsenehdotuksen yhteispohjoismaisista toimista, joilla voitaisiin kerätä lisätietoja parisuhdetappojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ehdotuksen seurauksena Pohjoismaiden neuvosto antoi vuonna 2023 Pohjoismaiden hallituksille suosituksen, joka koski yhteisiä määritelmiä ja tilastoja.
Hallitusten vastauksen mukaan suositusta ei voitu toteuttaa lähinnä siksi, että yhteiset määritelmät rikkoisivat kansalliset aikasarjat ja vaikeuttaisivat siten pitkän aikavälin kehityksen seuraamista. Valiokunta ei ollut tyytyväinen perusteluihin, joten se ehdotti poliittista dialogia vastauksen selventämiseksi. Dialogi on nyt johtanut siihen, että ministerit ovat tehneet vaihtoehtoisen ehdotuksen.
Ehdotus Euroopan henkirikollisuuden seurantajärjestelmän käytöstä syntyi Pohjoismaiden yhteisellä päätöksellä. Pohjoismaiden oikeusministerit tekevät yhteistyötä oikeusasioiden ministerineuvoston (MR-JUST) alaisuudessa, ja puheenjohtajamaa Suomen oikeusministeri edustaa tänä vuonna muiden maiden ministereitä Pohjoismaiden neuvoston kanssa käytävässä dialogissa.
