Lukuilo kasvaa yhteisvoimin

Lasten ja nuorten lukutaito ja luetun ymmärtäminen heikkenevät koko Pohjolassa. Kyse ei ole vain kouluille kuuluvasta ongelmasta, vaan asia koskee ja kiinnostaa myös Pohjoismaiden kulttuuriministereitä.  

– Heikko lukutaito on ongelma sekä yksilölle että koko yhteiskunnalle. Kaikki yhteiskunnan alat ovat riippuvaisia siitä, että väestöllä on hyvä luku- ja kirjoitustaito. Se luo perustan toimivalle demokratialle ja samalla perustan kotoutumiselle, työmarkkinoiden toimivuudelle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle, sanoo Ruotsin kulttuuriministeri Parisa Liljestrand. 

Ruotsi on toiminut tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana ja valinnut yhdeksi teemaksi ”Lukevan Pohjolan”. Tavoitteena on ollut keskittyä lasten ja nuorten lukuharrastuksen edistämiseen ja lukuiloon. Reykjavikissa 30. lokakuuta pidetyssä kulttuuriministerineuvoston kokouksessa käytiin teemakeskustelu, joka käsitteli lasten ja nuorten lukuharrastuksen edistämistä sosioekonomisista haasteista kärsivillä alueilla. Keskustelu oli jatkoa seminaarille, jonka puheenjohtajamaa järjesti Göteborgin kirjamessuilla aiheesta lasten ja nuorten lukeminen Pohjoismaissa. 

”Sosioekonominen tausta vaikuttaa oppimiseen ja myös jatkokoulutusmahdollisuuksiin. Kaikilla lapsilla tulee olla samat mahdollisuudet päästä eteenpäin elämässä”, korostaa Suomen tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.  

Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2025, ja tunnuslauseena on yhtenäinen ja vahva Pohjola. Lapset ja nuoret ovat yksi puheenjohtajuusohjelman painopistealueista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto teetti Ruotsin puheenjohtajakaudella tutkimuksen, jonka mukaan kaikki Pohjoismaat panostavat lasten lukutaidon ja lukuharrastuksen edistämiseen. Suomi, Ruotsi ja Norja keskittyvät esimerkiksi kirjastoihin. Useat maat tukevat myös tiettyjä lukuohjelmia.  

”Lukemisen on oltava luonnollinen osa perheen arkea. Toivon, että nykyistä useammat vanhemmat käyttäisivät aikaa ääneen lukemiseen tai lukemiseen yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Annetaan näyttöjen levätä ja autetaan toisiamme löytämään kirjojen maailma: mielikuvitus, samastuminen ja elämän suuret kysymykset. Uskon, että luetun ymmärtäminen tulee luonnostaan, jos vain herätämme lapsissa ja nuorissa lukuhalun”, Liljestrand sanoo. 

”Meri”, ”sommarnatt” (kesäyö), ”kjærleik” (rakkaus), "gosa” (tunnelmoida), "vón" (toivo) ja "frælsi” (vapaus). Tämä oli lopputulos, kun Liljestrandia, Multalaa ja heidän kollegojaan Islannista, Norjasta, Färsaarilta ja Ahvenanmaalta pyydettiin kirjoittamaan lempisanansa jollakin pohjoismaisella kielellä ja ripustamaan se Reykjavikin Pohjolan-talossa olevaan puuinstallaatioon. Lapset ja nuoret pääsevät myöhemmin tekemään samoin, ja kokonaisuudesta syntyy ennen pitkää sanapilvi. 

”Valitsin meren, koska se ilmentää vapautta ja yhdistää meitä pohjoismaalaisia”, Sari Multala sanoo.  

Ministerit tutustuivat Pohjolan talossa myös toiseen puuhun. ”Puu”-nimisessä näyttelyssä tarkastellaan sitä, miten lastenkirjoissa käsitellään puita. Näyttelyn aineisto on peräisin Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamasta Pohjoismainen kirja-ahmatti -hankkeesta.  

Pohjoismainen kirja-ahmatti luo pohjoismaisia kuvakirjoja käsittelevää pedagogista tukimateriaalia maksutta kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Julkaistua materiaalia voi käyttää vapaasti lasten kanssa käytävien kirjallisuuskeskustelujen herätteenä kouluissa, kirjastoissa ja kotisohvilla. Kohderyhmänä ovat aikuiset, jotka lukevat kuvakirjoja 0–12-vuotiaille lapsille. 

Seurantatutkimusraportissa todetaan, että menetelmä luo varhaisen kosketuspinnan Pohjoismaiden lastenkirja-aarteisiin ja on toimiva tapa edistää lukuiloa. 

Pohjoismaiden ministerineuvostolla on myös ohjelmia, joilla tuetaan yleisemmin lasten ja nuorten osallistumista kulttuuri- ja kieliyhteistyöhön. Yksi esimerkki on kulttuuri- ja kieliohjelma Volt, josta tuetaan enintään 25-vuotiaiden lasten ja nuorten toteuttamia ja heidän kanssaan toteutettavia hankkeita. Ohjelma käynnistettiin pilottihankkeena vuonna 2017, ja vuodesta 2025 alkaen siitä tulee jatkuva ohjelma, jonka vuosirahoitus 2 miljoonaa Tanskan kruunua. Ohjelmaa hallinnoi Pohjoismainen kulttuuripiste Pohjoismaiden ministerineuvoston puolesta. 

Pohjoismaiden ministerineuvoston uudessa kulttuuripolitiikan yhteistyöohjelmassa 2025–2030 painotetaan sitä, että pohjoismaisen kulttuurin, kulttuuriperinnön ja pohjoismaisten kielten osaaminen ja saatavuus edistävät lasten ja nuorten yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia. Tulevassa kielipoliittisessa yhteistyössä on tärkeää tukea Pohjoismaiden pienten kielten säilyttämistä, kieliteknologian kehittämistä sekä lasten ja nuorten kykyä ymmärtää kulttuuria ja kieliä.