Maailmannäyttely: terveysteknologiaa kaikille

Expo-maailmannäyttelyssä vietetään nyt terveysviikkoa. Sen johdosta Ruotsin paviljongissa keskityttiin tänään tuloksiin, joita on saatu Pohjoismaiden ministerineuvoston hankkeessa ”Integrated healthcare and care through distance-spanning solutions” (iHAC).  

- IHAC-hanke tukee 2030-visiotamme ja varsinkin Pohjolan kilpailukykyä ja sosiaalista kestävyyttä koskevia tavoitteita, totesi Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki tervehtiessään etänä maailmannäyttelyn ja verkkolähetyksen yleisöä. – IHAC-hankkeen tulosten esittely oli osa Ruotsin paviljongissa järjestettävää kaksipäiväistä ohjelmaa, jossa keskitytään myös pandemiaan, antibioottiresistenssiin ja kriisivalmiuteen. Terveyspäivien virallisen avauspuheenvuoron piti hänen kuninkaallinen korkeutensa Ruotsin kruununprinsessa Victoria, joka korosti kaikkien oikeutta terveeseen elämään.         

Väestörakenne on muuttumassa osassa Pohjolaa. Lisäksi osa pohjoismaalaisista elää harvaan asutuilla ja syrjäisilläkin alueilla, joilla on niukasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tämän vuoksi Ruotsi käynnisti Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2018 puheenjohtajamaana iHAC-hankkeen, jonka toteutuksesta ovat vastanneet Pohjoismainen hyvinvointikeskus ja Ruotsin Västerbottenin alueen maaseutulääketieteen keskus. Tulokset kertovat selvää kieltään sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation hyödyistä. Hankepäällikkö Niclas Forsling maaseutulääketieteen keskuksesta avasi aihetta laajemmin päivän keskustelussa, johon osallistui terveysasiantuntijoita myös muista Pohjoismaista ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista. 

– Hyötyjä voidaan tarkastella sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Sähköiset palvelut parantavat merkittävästi kansalaisten yhdenvertaisuutta, kun harvaan asuttujen alueiden asukkaat ovat terveyspalveluissa samalla viivalla muiden kanssa. Lisäksi oman terveyden tuntemus paranee kaikilla kansalaisilla. Yhteiskunnan tasolla hyötyjinä ovat alueet, joilla on pitkät välimatkat. Palvelut voivat esimerkiksi auttaa houkuttelemaan muuttajia, Niclas Forsling totesi keskustelussa. Hän korosti myös, että digitalisaatio parantaa infrastruktuuria ja vähentää fyysisiä kuljetuksia, mikä taas pienentää hiilidioksidipäästöjä. 

– Sähköisiin terveyspalveluihin panostaminen vaikuttaa siis myönteisesti myös ilmastoon, Niclas Forsling summaa.   

Hanke valottaa parhaita käytäntöjä ja oivalluksia Pohjolan eri alueilta. Ne liittyvät esimerkiksi käytännön ongelmien ratkaisuun, kuten pitkien potilaskuljetusten korvaamiseen sillä, että lääkäri ottaa potilaan vastaan parilla tietokoneen napsautuksella. Toisena esimerkkinä on fyysisiä vierailuja täydentävä tekniikka, joka antaa omaisille mahdollisuuden olla etäyhteydessä sairaisiin perheenjäseniin. 

– Digitalisaatio on tärkeää myös sikäli, että se vahvistaa omaan terveyteen liittyvää päätäntävaltaa ja tietämystä, korostaa Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen hankepäällikkö Bengt Andersson. Tämä perustuu siihen, että digiratkaisut voivat helpottaa terveystietojen saantia, mikä tukee itsemääräämisoikeutta ja sen mukanaan tuomaa turvallisuuden tunnetta.