Näin Pohjoismaiden työmarkkinat selviävät tulevista kriiseistä

Raportin valmistelun aikana koettiin vielä kaksi uutta kriisiä: ensin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sysäsi miljoonat maanpakoon. Sen jälkeen tuli energiakriisi, joka on johtanut suureen inflaatioon. Raportin yhtenä päätelmänä onkin, että ketterällä päätöksenteolla on iso merkitys. Pohjoismaissa sitä helpottaa kolmikantayhteistyö.

”Pohjoismaiden poliittisissa kriisitoimissa oli huomiota herättävää ja myönteistä työmarkkinaosapuolten vahva osallistuminen”, todetaan raportissa ”Nordic lessons for an Inclusive Recovery?”.

Aloite raportin tekoon tuli Pohjoismaiden ministerineuvostolta, ja tulokset esiteltiin torstaina Reykjavikissa puheenjohtajamaa Islannin järjestämässä konferenssissa. Paikalla olivat Islannin työmarkkinaministeri Guðmundur Ingi Guðbrandsson, OECD:n työllisyys-, työvoima- ja sosiaaliasioiden pääosaston johtaja Stefano Scarpetta sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann. 

Raportin mukaan työttömyys kasvoi Pohjoismaissa korona-aikana nopeammin kuin useimmissa Euroopan maissa. Näin oli etenkin Islannissa. Vastaavasti Pohjoismaiden talous elpyi nopeammin kuin OECD-maissa keskimäärin.

Elpyminen oli huomattavan nopeaa verrattuna vuoden 2008 finanssikriisiin, jolloin Pohjoismailta vei monta vuotta päästä kriisiä edeltäneisiin työllisyyslukuihin.

”Koko OECD:n tasoon verrattuna Pohjoismaiden bruttokansantuote pieneni koronakriisin huippuaikoina vähemmän ja kasvoi enemmän talouden jälleen elvyttyä. 

Suurinta bruttokansantuotteen kasvu oli raportin mukaan Tanskassa (+5,5 %) ja Ruotsissa (+5,1 %).

– Pohjoismaat hyödynsivät laajaa poliittista keinovalikoimaa, ja etusijalla oli työpaikkojen ja ihmisten toimeentulon suojelu. Kokemukset antavat arvokasta tietoa, joka auttaa paitsi kohtaamaan tulevia kriisejä myös luomaan entistä kestokyisempiä ja inklusiivisempia työmarkkinoita Pohjoismaihin, OECD:n johtaja Stefano Scarpetta sanoo.

Raportin nimessä on kysymysmerkki. Se viitannee siihen, onko elpyminen todella ollut inklusiivista. Pohjoismaissa kuten monissa muissakin maissa oli eroja siinä, mitä ihmisryhmiä kriisi pahiten koetteli. Eniten se vaikutti nuoriin, matalasti koulutettuihin ja maahanmuuttajiin. 

Nopean elpymisen ansiosta suuri osa eroista oli kuitenkin jo tasaantunut vuoden 2022 alkuun mennessä.

– Pidän myönteisenä sitä, että raportti osoittaa sosiaalisiin turvaverkkoihin perustuvan mallimme toimivan tukena jo sinänsä. Se auttaa haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä kiinnittymään työmarkkinoille varsinkin kriisiaikoina, Islannin työmarkkinaministeri Guðmundur Ingi Guðbrandsson toteaa. 

Raportin mukaan kriisi ei koetellut naisia ja miehiä kovin eri tavoin, vaikka moni ensin pelkäsi niin käyvän. Naiset työskentelivät kuitenkin miehiä enemmän kotoa käsin.

Islannin työmarkkinaministeri korostaa, että kriisi saattoi vaikuttaa työmarkkinoiden tasa-arvoon myös tavoilla, joita raportti ei ole huomioinut.

– Sulkutilan aikana perheissä palattiin helposti vanhentuneisiin käytäntöihin, mikä vaikeutti naisten suoriutumista töissä. Uskon, että tässä on opittavaa myös poliitikoilla. Meidän on oltava erityisen tarkkoja siitä, että tulevat kriisit eivät johda odottamattomiin sukupuolieroihin, Guðmundur Ingi Guðbrandsson sanoo.

• Varmistakaa, että prosessit mahdollistavat sääntöjen ja työmarkkinatoimien nopean mukauttamisen uuteen tilanteeseen. 
• Keskittäkää työpaikkojen turvaamiseen liittyvät panostukset yrityksiin, joilla on suurimmat likviditeettiongelmat. Yritykset voivat maksaa tuen takaisin, kun akuutti kriisivaihe on ohi.
• Nopeuttakaa tiedonvaihtoa ja tarjotkaa työnvälitystoimistoille parempaa dataa, jotta täydennyskoulutukset voitaisiin kohdistaa suurimman tarpeen mukaan.