Nuorten hyvinvointi politiikan keskiössä
Pohjoismaisen yhteistyön uuden vision keskeisenä tavoitteena on kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä Pohjola, jossa edistetään osaamista, osallisuutta ja yhtenäisyyttä. Nuorten hyvinvointi on olennainen edellytys tavoitteen saavuttamiseksi, ja siksi on tärkeää ennaltaehkäistä pahoinvointia. Myös vallitsevan pandemiatilanteen vaatima sosiaalinen eristäytyminen on vaikuttanut siihen, että yhä useampi nuori voi huonosti.
Matalasti koulutettujen ja vähätuloisten perheiden nuorilla on edelleen eniten hyvinvointiin ja syrjäytymiseen liittyviä haasteita, mutta myös sosioekonomisesti hyväosaisista perheistä tulevien pahoinvoivien nuorten määrä on kasvussa. Tanskan opetus- ja tutkimusministeri Ane Halsboe-Jørgensen on huolissaan nuorista, mutta nuoret ovat myös tehneet häneen vaikutuksen.
– Olen vaikuttunut nuorten toiminnasta pandemian aikana. He noudattavat suosituksia, osallistuvat aktiivisesti opetukseen ja tapaavat toisiaan uusilla tavoilla. Emme silti saa unohtaa tähän aikaan liittyviä haasteita ja sitä, miten vaikeaa monilla voi olla. Yhteisöllisyyttä tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Siksi olen iloinen siitä, että kaikkialla Pohjolassa kiinnitetään nyt huomiota nuorten hyvinvointiin – niin vallitsevassa tilanteessa kuin yleisestikin. Meillä on toisiltamme paljon opittavaa, Ane Halsboe-Jørgensen sanoo.
Pohjoismainen yhteiskuntamalli on edistänyt sosiaalista liikkuvuutta ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Kehitys on ollut monella tapaa toivottavaa, mutta kolikolla on aina kääntöpuolensa.
Nyky-yhteiskunta on kehittynyt yksilön suorituksia korostavaan suuntaan – ja vaatimukset ovat kovia. Tavanomainen ei enää riitä, ja täydellisyyden tavoittelusta on tullut uusi normaali.
Nuorten hyvinvointi on kuitenkin moniulotteinen kysymys, ja pahoinvointi voi johtua monista eri tekijöistä. Taustalla voivat olla erilaiset sosiaalisiin medioihin, digitalisaatioon ja aitojen ihmissuhteiden puuttumiseen liittyvät haasteet. Kuitenkin myös kouluelämällä on tärkeä rooli, muun muassa suorittamisen kulttuurin näkökulmasta.
Yleisenä suuntauksena kouluelämässä on oppilaiden jatkuva testaaminen ja arviointi, minkä vuoksi oppiminen voi tuntua jatkuvasti raskaalta. Tutkimusten mukaan suorituspaineita tulee myös nuorilta itseltään, heidän vanhemmiltaan, koulutusjärjestelmästä ja yhteiskuntakeskustelusta. Nuoret kertovat myös yhteisöllisyyden puutteesta kouluaikana.
Tanska on puheenjohtajakaudellaan kiinnittänyt huomiota siihen, miten koulutussektori voisi edistää nuorten kouluviihtyvyyttä ja sosiaalista hyvinvointia.
Pohjoismaiden opetusministerit aikovat tehdä aloitteen selvityksestä, jonka tarkoituksena on kartoittaa nuorten hyvinvointiin myönteisesti vaikuttavia toimia. Pohjoismaiden opetus- ja tutkimusministerit vaihtoivat alaan liittyviä kokemuksiaan torstaina 3. joulukuuta pitämässään etäkokouksessa. Tanska suunnittelee myös hyvinvointia käsittelevän kansainvälisen konferenssin järjestämistä vuonna 2021.
