Pandemia tuotti rajaesteneuvostolle lisätöitä vuonna 2020

26.10.20 | Uutinen
Gränshinderrådets kickoff-möte 2020

Gränshinderrådet 2020

Photographer
Matts Lindqvist

Korona on leimannut rajaesteneuvoston tämänvuotista työtä. Kuvassa oikealta Siv Friðleifsdóttir ja Kimmo Sasi sekä kauimpana vasemmalla vuoden 2020 puheenjohtaja Bertel Haarder.

Koronakriisi on leimannut vuonna 2020 vahvasti rajaesteneuvoston työtä, jossa edistetään Pohjolan vapaata liikkuvuutta. Pandemian tuomista haasteista huolimatta neuvosto onnistui poistamaan varsinaisia rajaesteitä tavoitteen mukaisesti. Lisäksi sen työ auttoi ratkaisemaan noin puolet pandemian aiheuttamista rajaongelmista. Tiedot ilmenevät rajaesteneuvoston toimintakertomuksesta kaudelta 1. heinäkuuta 2019–30. kesäkuuta 2020.

Meneillään oleva covid-19-pandemia vaikutti merkittävästi vapaaseen liikkuvuuteen, kun Pohjoismaat ottivat käyttöön useita rajoituksia. Ne muun muassa sulkivat rajojaan ja aloittivat rajatarkastukset. Kärsijöinä olivat varsinkin raja-alueiden väestö ja toisessa Pohjoismaassa töissä käyvät rajatyöntekijät.

Rajaesteneuvoston sihteeristön ehdotuksesta alueelliset rajaneuvontapalvelut ryhtyivät heti 13. maaliskuuta alkaen raportoimaan vapaan liikkuvuuden häiriöistä ja muista ongelmista, joita korona aiheutti raja-alueilla.  Myös Info Pohjola -palvelu auttoi kartoittamaan koronakriisin synnyttämiä ongelmia.

Rajaesteneuvostolle raportoitiin 30. kesäkuuta mennessä 34 koronaan liittyvää häiriötä. Sittemmin häiriöitä on ilmennyt lisää, ja yhteensä 41 häiriöstä on ratkaistu 22 ja jäljellä on siten 19.

Niiden lisäksi vuonna 2020 saatiin poistettua kahdeksan varsinaista eli muuta kuin pandemiasta johtuvaa rajaestettä. Tavoitteena on, kalenterivuodessa ratkaistaan 8–12 estettä.

Suuri enemmistö kokenut ongelmia

Kun kriisin alkamisesta oli kulunut pari kuukautta, rajaesteneuvosto teki aloitteen myös kyselytutkimuksesta, jonka kohderyhmänä olivat raja-alueilla asuvat ja työskentelevät henkilöt. Tutkimuksen reilusta 1 600 vastaajasta 82,5 prosenttia oli kokenut ongelmia maakohtaisten koronarajoitusten ja maiden puutteellisen keskinäisen koordinaation vuoksi.

Rajaesteneuvoston jäsenet lähettivät tämän johdosta kirjeen Pohjoismaiden pääministereille ja kehottivat heitä parantamaan yhteistä kriisinhallintaa vastaisen varalle. Vastauksessaan pääministerit kirjoittavat aikovansa ottaa opiksi, jotta tulevissa kriiseissä oltaisiin paremmin varautuneita.

Rajaesteneuvoston vuoden 2020 puheenjohtaja Bertel Haarder sanoo, että kriisi on loitontanut meitä tavoitteesta, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Hän haluaa, että seuraavan kriisin koittaessa kyetään parempaan yhteistyöhön.

– Olisi käsittämätöntä, jos ongelmista ei otettaisi opiksi. Velvollisuutenamme on katsoa, miten pohjoismaisessa yhteistyössä on suoriuduttu koronakriisin aikana, sekä laatia ehdotuksia ”yhteistyövalmiuden” parantamisesta ja rajaesteiden ehkäisystä tulevien uhka- ja katastrofitilanteiden varalta, Bertel Haarder sanoo.

Keskittyy kvalitatiivisiin teemoihin

Rajaesteneuvosto sai vuodeksi 2020 entistä laajemmin toimeksiannon pohjoismaisilta yhteistyöministereiltä. Nyt neuvosto voi keskittyä myös laajoihin kvalitatiivisiin teemoihin, kuten ammattipätevyyden tunnustamiseen, pohjoismaisiin rakentamismääräyksiin, digipalveluyhteistyöhön, tv-lähetysten maakohtaisiin estoihin, raja-aluetilastoihin ja liikenneyhteistyöhön.

 

Rajaesteneuvosto on poliittinen elin, joka on saanut Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Neuvostossa on jäseniä kaikista Pohjoismaista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.