Pandemiasta rajaesteneuvoston suurin haaste

21.03.22 | Uutinen
Coronapandemin 2021
Photographer
Ricky Molloy
Koronapandemia oli pohjoismaisen rajaesteneuvoston suurin yksittäinen haaste kuluneena toimintavuonna. Toimintakertomuksen 2020–2021 mukaan rajaesteneuvostolle raportoitiin pandemian aikana pitkälti yli sata vapaan liikkuvuuden häiriötä.

Rajaesteneuvostolla ja sen yhteistyökumppaneilla oli keskeinen rooli työssä, jossa kerättiin tietoa kansallisten koronatoimien aiheuttamista vapaan liikkuvuuden häiriöistä ja raportoitiin niistä.

Kun pandemia alkoi ja ensimmäiset maahantulorajoitukset otettiin käyttöön maaliskuussa 2020, Pohjoismaiden rajaneuvontapalvelut ja Pohjoismaiden ministerineuvoston oma Info Pohjola -neuvontapalvelu alkoivat heti koota tietoa ilmenneistä häiriöistä.

Yhteensä 121 häiriötä

Rajaesteneuvoston toimintakertomuksesta 2020–2021 ilmenee, että Pohjoismaiden hallituksille ja muille rajaesteiden poistamisesta vastaaville toimijoille on raportoitu yhteensä 121 tällaista häiriötä.

Monet häiriöistä liittyivät siihen, että rajatyöntekijöillä oli vaikeuksia päästä toisella puolen rajaa sijainneille työpaikoilleen ja takaisin kotiin. Isku oli kova paitsi työntekijöille myös yrityksille.

– Vastaavilta häiriöiltä on vältyttävä seuraavan kriisin koittaessa. Pohjoismaiden on kyettävä takaamaan se, että työssäkäynti toimii esteettömästi yli rajojen. Varsinkin raja-alueiden elinkeinoelämä on riippuvainen rajat ylittävästä vapaasta liikkuvuudesta, joka luo työpaikkoja ja viime kädessä yhteiskunnallista hyvinvointia, sanoo rajaesteneuvoston vuoden 2022 puheenjohtaja Vibeke Hammer Madsen.

Vaikeasti ratkaistavia häiriöitä

Monet raportoiduista häiriöistä osoittautuivat vaikeasti ratkaistaviksi. Maat päätyivät torjumaan koronaa erilaisin toimin, eikä pohjoismaista koordinaatiota ollut. Osa ongelmista saatiin silti ratkaistua.

Esimerkkinä on ongelma, joka liittyi pandemian aikana etätyötä tehneiden rajatyöntekijöiden sosiaaliturvaan. Monet häiriöt taas on saatu välillä ratkaistua, ja välillä ne ovat taas palanneet, kun maiden maahantulorajoitukset ja kansalliset päätökset ovat muuttuneet pandemian aikana.

Turhautuminen suurta

Pohjoismaiden raja-alueilla asuvien ja elävien ihmisten turhautuminen on ollut kouriintuntuvaa pandemia-aikana. Se näkyy ennen kaikkea kolmesta sähköisestä kyselytutkimuksesta, jotka rajaesteneuvosto teetti ja jotka heijastelevat koronarajoitusten kohteiksi joutuneiden tunnelmia.

Murskaava enemmistö kyselyihin vastanneista oli sitä mieltä, että mahdollisuuksia liikkua yli rajojen oli rajoitettu erittäin paljon ja että rajoitukset olivat aiheuttaneet suurta huolta.

”Annus horribilis”

Rajatyöntekijöiden ja raja-alueiden asukkaiden tunnelmat välittyvät myös toimintakertomuksen esipuheesta, jonka on kirjoittanut rajaesteneuvoston vuoden 2020 puheenjohtaja Bertel Haarder. Hän summaa näin:

– Vuosi 2020 oli ”annus horribilis”, hirvittävä koronavuosi, jolloin rajaesteet lisääntyivät huomattavasti ja pohjoismainen integraatio oli historiallisen vähäistä. Se oli kaukana yhteisestä tavoitteestamme, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Samoin se soti vastaan yhteistyöhenkeä, joka johti passivapauteen ja yhteisten työmarkkinoiden syntyyn 1950-luvulla.

Yhteensä 16 rajaestettä selvitettiin

Toimintakausi 2020–2021 ei silti ollut pelkkää pandemiaa, vaan rajaesteneuvosto käsitteli myös tavanomaisia rajaesteasioita.

Neuvoston tavoitteena on poistaa 8–12 rajaestettä vuodessa, ja kaudella 1. heinäkuuta 2020–31. joulukuuta 2021 poistettiin yhteensä 16 estettä. Niistä kymmenen saatiin ratkaistua, ja loput kuusi katsottiin kansallisissa ministeriöissä mahdottomiksi ratkaista.

Ratkaisu löytyi muun muassa esteisiin, jotka koskivat sosiaalietuuksien maksatusta, tullin ja arvonlisäveron talletuspakkoa tavaroiden maahantuonnin yhteydessä, EU-asioihin liittyviä pitkiä käsittelyaikoja sekä Norjan ja Suomen/Ruotsin välisten potilaskuljetusten korvaamista.

Pohjoismaiset yhteistyöministerit vahvistivat rajaesteneuvoston toimeksiantoa vuodeksi 2022. Uuden toimeksiannon mukaan neuvosto voi toimia nopeammin ja määrätietoisemmin kriisiaikoina, jos vapaa liikkuvuus joutuu ahtaalle.

Faktaa:

– Rajaesteneuvosto on poliittinen elin, jonka tehtävänä on edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa.

– Rajaesteneuvostolla on vain kirittäjän rooli, sillä käytännön päätökset rajaesteiden ratkaisemisesta kuuluvat ainoastaan kansallisille päättäjille ja viranomaisille.

– Rajaesteneuvostossa on kymmenen hallitusten nimittämää jäsentä sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri ja Pohjoismaiden neuvoston edustaja.

– Rajaesteneuvoston strategisina yhteistyökumppaneina toimivat Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelu sekä rajaneuvontapalvelut Pohjoiskalotin rajaneuvonta, Grensetjänsten Norge-Sverige ja Øresunddirekt.