Pohjoismaiden ministerit: Talouden jälleenrakentamisen ja vihreään talouteen siirtymisen synergiaedut varmistettava

30.04.20 | Uutinen
Anholt Vindmøllepark
Photographer
NIB
Kun maailmantaloutta käynnistellään koronakriisin jälkeen, jälleenrakentamisen moottoriksi tulisi ottaa vihreään talouteen siirtyminen. Näin totesivat Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit torstain kokouksessaan. Ministerit ilmaisivat samalla varauksettoman tukensa lykätyn COP26-ilmastokokouksen puheenjohtajamaalle Isolle-Britannialle ja sen kokousvalmisteluille.

COVID-19-pandemia on käynnistänyt terveys- ja talouskriisin, jonka koko laajuus ei ole vielä valjennut. Pohjoismaiden ministerit haluavat varmistaa parhaat mahdolliset edellytykset talouden vihreälle jälleenrakentamiselle ja ilmastotavoitteiden kiristämiselle ennen seuraavaa ilmastokokousta.

Tältä pohjalta on tärkeää edistää vihreisiin ratkaisuihin kohdistuvia yksityisiä investointeja ja tehdä talouden vihreään jälleenrakennukseen liittyvää pohjoismaista yhteistyötä.

Ministerit ja pohjoismaiset eläkeyhtiöt kävivät kokouksen lopuksi pyöreän pöydän keskustelun siitä, miten vihreitä investointeja lisäämällä voidaan luoda kansainvälistä nostetta.

– Olemme ilmastonmuutoksen tienhaarassa, jossa on ehdottoman tärkeää säilyttää fokus vihreissä ratkaisuissa. Olen siksi hyvin tyytyväinen tämänpäiväisen kokouksen signaaleihin. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että meidän on hyödynnettävä aktiivisesti talouden jälleenrakentamisen ja vihreään talouteen siirtymisen välisiä synergiaetuja, sanoi Tanskan ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Dan Jørgensen.

Tukea COP26-puheenjohtajamaalle

Tämänpäiväisessä kokouksessa oli mukana myös edustaja COP26-ilmastokokouksen puheenjohtajamaasta Isosta-Britanniasta. Pohjoismaiden ministerit ilmaisivat varauksettoman tukensa puheenjohtajamaalle, joka pyrkii varmistamaan kokouksen edistyksellisyyden.

Tuenilmaisua täydennetään myös virallisella julkilausumalla.

Julkilausuma kansainvälisestä kemikaali- ja jätestrategiasta

Ministerit allekirjoittivat kokouksessa myös julkilausuman, jossa he antavat suosituksia kansainvälistä kemikaali- ja jätestrategiaa koskeviin neuvotteluihin. Nykyinen SAICM-strategia* on määrä uudistaa Bonnissa heinäkuussa 2021 pidettävässä ICCM5-konferenssissa.

– Olen tyytyväinen siihen, että meillä on nyt vahvat pohjoismaiset suositukset ja ennen kaikkea yhteinen tuki kansainväliselle toimintamallille, joka koskee kemikaalien ja jätteiden turvallista hallintaa. Strategialla voi olla suuria myönteisiä ympäristövaikutuksia, totesi Tanskan ympäristöministeri Lea Wermelin.

Käytännönläheinen ja tärkeä panos

Julkilausumassa käsitellään kiertotaloutta ja jätesääntelyä sekä kaikkien sidosryhmien – hallitusten, yksityisen sektorin, teollisuuden ja kansalaisjärjestöjen – yhteistä sitoutumista. Lisäksi korostetaan, että kemikaalien käytön kasvu on suuri globaali ympäristöhaaste, johon on puututtava nyt.

Julkilausuma on käytännönläheinen ja tärkeä panos, joka auttaa kehittämään kunnianhimoista kansainvälistä kemikaaliyhteistyötä.

Tavoitteena meriroska- ja mikromuovisopimus

Pohjoismaiden ympäristöministerit sopivat edistävänsä jatkossakin sitovan kansainvälisen meriroska- ja mikromuovisopimuksen syntyä. Ministerit hyväksyivät etenemissuunnitelman, joka ulottuu helmikuussa 2021 pidettävään YK:n ympäristökokoukseen saakka. Kokouksen asialistalla on merensuojeluun tähtäävä kansainvälinen muovisopimus.

Työ on linjassa Pohjoismaiden ympäristöministerien vuonna 2019 hyväksymän julkilausuman kanssa (”Nordic ministerial declaration on the call for a global agreement to combat marine plastic litter and microplastics”).

– Globaalit ja monikansalliset haasteet, kuten merten roskaantuminen, ratkaistaan parhaiten vahvalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Me olemme Pohjoismaiden ministereinä mukana linjaamassa ympäristöalan kansainvälistä työtä. Pohjoismainen ympäristöyhteistyö on esimerkillistä ja tärkeä osatekijä kansainvälisesti sitovan sopimuksen saavuttamisessa, Tanskan ympäristöministeri Lea Wermelin sanoi.

*SAICM on poliittinen toimintamalli, joka ei ole juridisesti sitova mutta jolla pyritään varmistamaan kemikaalien turvallinen käsittely ympäristö-, terveys- ja työsuojelunäkökulmasta. Vapaaehtoisuus ja monien sektorien ja sidosryhmien laaja osallistuminen vahvistaa malliin sitoutumista ja sen toteutusta myös yksityisellä sektorilla.