Pohjoismaiden neuvosto huolissaan PISA-tuloksista – kaipaa yhteispohjoismaisia toimia
Vuonna 2022 tehdyn PISA-tutkimuksen tulokset julkaistiin vuoden 2023 lopussa, ja osallistujamaiden oppimistulokset olivat heikompia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Kaikkien Pohjoismaiden oppilaat saivat toisin sanoen huomattavasti heikommat pisteet kuin edellisessä tutkimuksessa.
Matematiikan tulokset heikkenivät eniten Islannissa (36 pistettä) ja Norjassa (33 pistettä) ja vähiten Tanskassa (20 pistettä). Muutos katkaisee vuodesta 2012 jatkuneen myönteisen kehityksen, jota Pohjoismaissa on tapahtunut. Poikkeuksena on Suomi, jossa tulokset ovat yleisesti olleet laskussa. Luetun ymmärtämisen tulokset heikkenivät eniten Islannissa (38 pistettä) ja Suomessa (30 pistettä) ja vähiten Tanskassa (12 pistettä). Myös luonnontieteissä suoritukset heikkenivät merkittävästi.
Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi Islannin-istunnossaan yksimielisesti Pohjoismaiden ministerineuvostolle osoitetun suosituksen, joka koskee kansainvälisen asiantuntijakomitean perustamista. Komitean tavoitteena olisi tehdä parannusehdotuksia Pohjoismaiden opetusministereille. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää luetun ja sanojen merkityksen ymmärtämiseen, koska ne vaikuttavat oppimiseen ja oppimistuloksiin kokonaisvaltaisesti. Englanti on aikamme multimediaympäristössä hallitseva kieli, joten pienet kielialueet vaativat lisähuomiota.
Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta on ilahtunut siitä, että Pohjoismaiden ministerineuvosto – ja erityisesti vuoden 2024 puheenjohtajamaa Ruotsi – ovat jo ryhtyneet selvittämään PISA-tulosten heikkenemisen syitä ja niiden parantamiskeinoja. Valiokunta tukee tätä jatkuvaa työtä sekä yhteispohjoismaisia toimia, joilla tuloksia pyritään petraamaan.
Pohjoismaiden neuvoston istunnossa keskusteltiin muun muassa siitä, miten hyvin PISA-tulokset mittaavat 15-vuotiaiden koululaisten kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Ovatko lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet ainoita tärkeitä mittareita tällä saralla? Vuoden 2022 tutkimuksessa mitattiin esimerkiksi myös oppilaiden kykyä ajatella luovasti, ja tanskalaiset ja suomalaiset oppilaat suoriutuivat osiosta poikkeuksellisen hyvin.
Myös tulosten heikkenemisen syistä on hyvin erilaisia näkemyksiä. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että toimia tarvitaan varsinkin lukutaidon oppimistulosten parantamiseksi. Nuorten Pohjoismaiden neuvoston vasta valittu presidentti on huolissaan siitä, että luetun ymmärtämisen heikkeneminen saattaa rajoittaa merkittävästi myös yhteiskunnallista kehitystä:
Tulevana yhteiskuntaopin ja historian opettajana olen huolissani. Koulun tehtävänä on kasvattaa demokraattisia kansalaisia. Jos he eivät pysty omaksumaan tietoa ja uutisia vanhemman sukupolven tavoin, he ovat vaarassa syrjäytyä demokraattisesta yhteiskunnasta.
Suositus hyväksyttiin Pohjoismaiden neuvoston istunnossa, ja se toimitetaan nyt Pohjoismaiden ministerineuvostolle.
