Baltian yleiskokous ja Pohjoismaiden neuvosto tukevat Valko-Venäjän kansaa

15.12.20 | Uutinen
Nordiska rådet och baltiska församlingen i möte om Belarus 2020.

Nordiska rådet och baltiska församlingen 2020.

Photographer
Stringer/AFP/Ritzau Scanpix

Pohjoismaiden neuvosto ja Baltian yleiskokous ilmaisevat vahvan tukensa valkovenäläisten demokratia- ja vapaustaistelulle.

Baltian yleiskokouksen ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistojen vuosittainen huippukokous järjestettiin etäkokouksena 14. joulukuuta 2020. Kokouksen pääaihe oli hyvin ajankohtainen: Valko-Venäjän tilanne. Huippukokouksessa Baltian maiden ja Pohjoismaiden parlamentaariset yhteistyöjärjestöt ilmaisivat selvän tukensa valkovenäläisten pyrkimyksille turvata vapaus, demokratia, oikeusturva, kansalaisyhteiskunta ja lehdistön moniäänisyys.

Vapaina ja demokraattisina valtioina Baltian maat ja Pohjoismaat ymmärtävät Valko-Venäjän kansaa ja tukevat täysin sen ponnisteluja. Maat tuomitsevat yksimielisesti Valko-Venäjällä tapahtuvan väkivallan.

Huippukokoukseen osallistui International Media Support-, Civil Rights Defenders- ja Human Rights House Foundation -ihmisoikeusjärjestöjen edustajia sekä ulkoministeriöiden Valko-Venäjä-asiantuntijoita, jotka kertoivat maan tilanteesta.

Kansainvälinen huomio olennaista

Ihmisoikeusjärjestöt ilmaisivat kiitollisuutensa Pohjoismaiden ja Baltian maiden antamasta tuesta. Samalla ne korostivat, että Valko-Venäjän tilanne on syytä pitää jatkossakin kansainvälisen huomion kohteena. Järjestöt huomauttivat myös, että oppositio kaipaa lisää solidaarisuutta ja että hallinnolle tulisi asettaa lisää varsinkin taloudellisia pakotteita. Valko-Venäjän hallinto on nimittäin hyvin riippuvainen taloudellisista resursseista pysyäkseen vallassa.

Asiantuntijat tähdensivät, että Valko-Venäjän tilanteesta ei saa tulla ”uutta normaalia”, joten kansa tarvitsee suoraa ja epäsuoraa tukea. He pitivät tärkeänä myös riippumattoman median tukemista, valkovenäläisille opiskelijoille myönnettäviä stipendejä ja joustavuutta kansallisten viisumien myöntämiseen valkovenäläisille.

Tilannetta priorisoitava myös jatkossa

Baltian yleiskokouksen puheenjohtaja, professori Aadu Must painotti: ”Baltian maiden asukkailla on ehkä tuoreemmassa muistissa se, mitä taistelu vapaudesta ja demokratiasta tarkoittaa. Tuemme vankasti valkovenäläisiä naapureitamme, jotka haluavat itse päättää maansa tulevaisuudesta ilman pelkoa sorrosta.”

Pohjoismaiden neuvoston presidentti Silja Dögg Gunnarsdóttir totesi puolestaan näin: ”Baltian yleiskokouksella ja Pohjoismaiden neuvostolla on pitkät ja hienot yhteistyöperinteet monella saralla. Edustamme yhdessä kahdeksan maan sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin parlamentaarikkoja. Tämänpäiväinen kokous oli selkeä viesti siitä, että horjumaton tukemme valkovenäläisten demokratiataistelulle jatkuu.”

Baltian yleiskokous ja Pohjoismaiden neuvosto korostivat, että Valko-Venäjän tilannetta on edelleen priorisoitava ja pidettävä keskeisellä sijalla poliittisessa keskustelussa. Molemmat järjestöt pitävät demokraattisia arvoja, vapautta ja ihmisoikeuksia perustavanlaatuisina kysymyksinä.