Pohjoismaiden neuvosto keskusteli pohjoismaisen yhteistyön ”perussopimuksen” päivittämisestä
Helsingin sopimuksen päivittämisestä on keskusteltu Pohjoismaiden neuvoston kokouksissa useasti. Viimeksi asian otti puheeksi neuvoston tanskalaisjäsen Bertel Haarder Helsingissä marraskuussa pidetyssä istunnossa. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto otti Tukholman-kokouksessaan 24. tammikuuta kantaa ehdotukseen, jonka mukaan sopimuksen päivitystarpeiden selvittämiseksi tulisi asettaa toimikunta. Puheenjohtajisto päätti toistaiseksi pöydätä asian, kunnes päivityksen konkreettiset tavoitteet on selvitetty. Seuraavaksi työryhmä laatii konkreettisia ehdotuksia, joita on määrä käsitellä puheenjohtajiston maaliskuun kokouksessa Reykjavikissa.
Vuonna 1962 allekirjoitettu Helsingin sopimus on Pohjoismaiden virallisen parlamentaarisen yhteistyön perussopimus. Sopimusta on päivitetty kahdeksaan otteeseen, viimeksi vuonna 1995. Eri tahot ovat väläyttäneet sopimuksen uudistamista, jotta se vastaisi paremmin muuttunutta maailmantilannetta – erityisesti ympäristö- ja ilmastopolitiikan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehitystä.
Pohjoismaiden neuvoston Tukholman-kokouksessa vieraili Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen professori Johan Strang, joka käsitteli puheenvuorossaan juuri Helsingin sopimusta.
– Kun virallinen pohjoismainen yhteistyö alkoi, suurvaltapolitiikka ja kylmän sodan valtatasapaino tekivät turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä mahdotonta. Nykyään tällaisia poliittisia esteitä ei enää ole, Strang sanoi.
Pohjoismaiden neuvoston ruotsalainen demarijäsen Heléne Björklund totesi, että puheenjohtajiston päätöksen taustalla on halu valmistautua kunnolla ennen kuin asiasta tehdään suositus Pohjoismaiden hallituksille.
– Tarvitsemme vähän enemmän lihaa luiden päälle ennen kuin teemme ehdotuksen jatkotoimista. Viime kädessä sopimuksen laajentamisesta päättävät Pohjoismaiden hallitukset, ja jotta ne saataisiin kiinnostumaan asiasta, tarvitsemme konkreettisempia ehdotuksia, Björklund sanoi.
