Pohjoismaiden neuvosto puolustuskonferenssissa: turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä on lisättävä

Nyt kun kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä, on otollinen aika lisätä virallista turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä sekä Pohjoismaissa että Baltian maiden kanssa. Yhteistyön avulla voimme varmistaa kykymme noudattaa kansainvälisiä sääntöjä ja normeja, sanoo Pohjoismaiden neuvoston Tanskan valtuuskunnan puheenjohtaja Lars-Christian Brask.

– On tärkeää kohdistaa huomiota haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita Pohjoismailla ja Baltian mailla on juuri nyt turvallisuusalalla. Yhteistyö on välttämätöntä, jotta voisimme vastata ulkopuolelta tuleviin uhkiin, hän sanoo.

Konferenssissa keskusteltiin myös Pohjoismaihin kohdistuvista hybridiuhkista ja korostettiin, että Pohjoismaiden on oltava tietoisia disinformaatiokampanjoiden ja muiden vaikuttamisyritysten riskistä.

Konferenssin aikana järjestettiin useita paneelikeskusteluja eri aiheista. Yksi keskusteluista koski sitä, miten Pohjoismaat ja Baltian maat voivat parantaa keskinäistä koordinaatiotaan nyt, kun kaikki ovat Naton jäseniä.

– Tämä on ensimmäinen kerta Kalmarin unionin hajoamisen jälkeen, kun kaikki Pohjoismaat ovat samassa puolustusliitossa ja voivat koordinoida puolustustaan yhdessä, toteaa Norjan Maanpuolustuskorkeakoulun professori Håkon Lunde Saxi.

Hän huomauttaa, että Pohjoismaiden puolustuksen koordinointi on jo käynnissä Naton sateenvarjon alla, mutta Pohjoismaiden poliitikoilla ja sotilasjohdolla on mahdollisuus vaikuttaa toteutustapoihin.

– Aiemmin useissa Pohjoismaissa lähdettiin siitä, että kunkin maan on pystyttävä puolustamaan ensisijaisesti itseään. Nyt on kuitenkin mahdollista katsoa entistä enemmän kokonaiskuvaa ja jakaa tehtäviä maiden kesken, hän selittää.

Keskustelussa korostettiin myös infrastruktuuri-investointien merkitystä.

Pohjoismailla on nyt loistava tilaisuus lisätä keskinäistä koordinaatiota, koska kaikilla on vastassaan suurin piirtein sama uhkakuva. Tarvitsemme infrastruktuuripanostuksia, joilla parannetaan armeijan liikkumismahdollisuuksia koko alueella, sanoo Matti Pesu Suomen Ulkopoliittisesta instituutista.

Konferenssiin osallistui myös Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bryndís Haraldsdóttir. Hän viittasi useisiin tutkimuksiin, joiden mukaan pohjoismaalaiset pitävät turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä yhtenä maiden tärkeimmistä yhteistyöalueista.

– Pohjoismaiden neuvosto pyrkii osaltaan varmistamaan sen, että Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö saa huomion, jonka se kansalaisten mielestä ansaitsee, hän toteaa lopuksi.

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto valmistelee parhaillaan ehdotusta Pohjoismaiden virallista yhteistyötä säätelevän Helsingin sopimuksen päivittämisestä. Päivityksen myötä sopimukseen sisällytettäisiin myös turvallisuuspolitiikka. Lisäksi on laadittu ehdotus pohjoismaisesta puolustuskomissiosta, jonka tarkoituksena olisi selvittää yhteistyön tehostamiskeinoja.