Pohjoismaiden neuvostolla työntäyteinen vuosi pandemiasta huolimatta

Pandemia pakotti puheenjohtajamaan aloittamaan puhtaalta pöydältä. Matkoista ja fyysisistä kokouksista tuli mahdottomia, mutta poliittinen työ ei saanut seisahtua. Tiiviistä yhteistyöstä tuli päinvastoin entistä tärkeämpää, kun Pohjoismaiden väliset rajat sulkeutuivat.

Fyysiset kokoukset korvattiin digitaalisilla, mikä ei ollut ihan helppoa, kun osallistujia oli Pohjolan joka kolkasta ja tulkkaus piti järjestää eri kielille. Haasteista huolimatta Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto ja neljä valiokuntaa onnistuivat pitämään pyörät pyörimässä.
Puheenjohtajistolle kokouksia kertyi jopa tavallista enemmän, yhteensä 16.

– Alkuvaikeuksista huolimatta onnistuimme ylläpitämään aktiivista poliittista toimintaa läpi vuoden. Välillä pidimme tarpeen mukaan myös epävirallisia lisäkokouksia, mikä toi toimintaan lisää joustavuutta ja potkua, sanoo Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2020 presidentti Silja Dögg Gunnarsdóttir.

Näin jälkikäteen hän on sitä mieltä, että vuosi tarjosi myös monia opetuksia. Etäkokousten lisääntyminen vähentää matkustamista, mikä on hyväksi ilmastolle.

– Oli toki kurjaa, kun emme päässeet tapaamaan henkilökohtaisesti, mutta jälleennäkemisen riemu on sitäkin suurempi. Tämän vuoden jälkeen pitää käydä vakava keskustelu tulevista kokousjärjestelyistä ja pohtia, miten Pohjoismaiden neuvosto voisi viherryttää toimintaansa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä lisäämällä etäkokouksia, Silja Dögg Gunnarsdóttir pohtii.

Vuoden 2020 suurimpana haasteena oli Pohjoismaiden neuvoston istunto, johon tapaa kokoontua satoja poliitikkoja, päättäjiä ja virkamiehiä. Neuvoston 72. istunto oli määrä pitää Reykjavikissa lokakuussa, mutta pandemian takia se jouduttiin perumaan ensimmäistä kertaa sitten vuonna 1953 pidetyn ensimmäisen istunnon.

Korvaajaksi tuli istuntoviikko, jonka aikana pidettiin puheenjohtajiston ja valiokuntien etäkokoukset sekä useita kokouksia pääministerien ja muiden ministerien kanssa. Lisäksi ohjelmassa oli koko Pohjoismaiden neuvoston, pääministerien ja YK:n pääsihteerin etäkokous, joka keskittyi koronaan.

– Meillä oli pääsihteerin kanssa tosi antoisa kokous, jossa saimme kuulla COVID-19:ään liittyvistä kansainvälisistä haasteista. Neuvostolle oli suuri kunnia saada Guterres mukaan kokoukseen, ja kävimme hyvän ja antoisan keskustelun, Silja Dögg Gunnarsdóttir kiteyttää yhden vuoden 2020 kohokohdista.

Vuoden suurimpia puheenaiheita olivat pandemian aiheuttamat rajaongelmat Pohjoismaiden välillä. Pohjoismaiden neuvosto korosti moneen otteeseen yhteiskuntaturvallisuusstrategiaansa, josta voitaisiin ottaa mallia yhteispohjoismaiseen kriisinhallintaan ja välttää siten vastaavat ongelmat tulevaisuudessa.

– On selvää, että kriisiaikoina voidaan ja kannattaa tehdä parempaa yhteistyötä. Valitettavasti tähän ei kuitenkaan ole löytynyt poliittista johtajuutta. Pohjoismaiden neuvosto katsoo, että nyt tarvitaan enemmän ja parempaa poliittista tukea yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa, jotta pohjoismainen yhteistyö toimisi kriisiaikoina sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, Silja Dögg Gunnarsdóttir sanoo.

Istuntoviikon lisäksi Silja Dögg Gunnarsdóttir mainitsee vuoden kohokohdista kansainvälisen yhteistyön. Esimerkkeinä ovat Valko-Venäjän oppositiojohtajan Svjatlana Tsihanouskajan tapaamiset, joissa Pohjoismaiden neuvosto pääsi ilmaisemaan vahvan tukensa valkovenäläisille, sekä vierailut Puolan ja Skotlannin parlamenteissa.

Hänen mukaansa myös yhteistyö varapresidentti Oddný Harðardóttirin kanssa oli erittäin onnistunutta.

Vuonna 2021 Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Tanskalle. Presidentiksi on valittu Bertel Haarder ja varapresidentiksi Annette Lind.