Pohjoismaiden neuvoston valiokunta: Syvänmeren kaivostoiminta kiellettävä väliaikaisesti

25.06.24 | Uutinen
UHN sommermøde 2024 Kiruna
Valokuvaaja
norden.org

Kestävä Pohjola -valiokunta vierailulla Ruotsin pohjoisimmassa kaupungissa Kiirunassa, jossa sijaitsee maailman suurin maanalainen rautamalmikaivos.

Syvänmerenpohjassa harjoitettava kaivostoiminta tulisi kieltää kansainvälisillä vesialueilla siihen saakka, kunnes toiminnan ympäristö- ja muut vaikutukset on kunnolla selvitetty. Näin katsoo Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunta.

Kestävä Pohjola -valiokunnan mukaan syvänmerenpohjassa harjoitettava kaivostoiminta tulisi kieltää kansainvälisillä vesialueilla väliaikaisesti, kunnes toiminnan ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset on selvitetty. Toimintaa ei myöskään tulisi sallia ennen kuin voitaisiin osoittaa, ettei se vaikuta haitallisesti meriympäristöön.

Valiokunta teki päätöksen kokouksessaan Ruotsin Kiirunassa tänään. 

– Syvänmeren kaivostoiminnan vaikutuksista ei ole riittävästi tutkimuksia ja tietoa. Siksi toiminta on syytä kieltää väliaikaisesti, kunnes tiedämme enemmän. Kyse on tärkeistä elinympäristöistä, jotka ovat olleet koskemattomia tuhansia vuosia ja joita kaivostoiminta voi vahingoittaa vakavasti.  Vaarana on myös, että merenpohjaan suurina määrinä varastoitunutta hiiltä alkaa vapautua. Jos näin tapahtuu, kasvihuonekaasujen määrä voi kasvaa dramaattisesti ja edistää ilmastonmuutosta, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Tove Elise Madland.

Kyse on tärkeistä elinympäristöistä, jotka ovat olleet koskemattomia tuhansia vuosia ja joita kaivostoiminta voi vahingoittaa vakavasti.

Tove Elise Madland, Kestävä Pohjola -valiokunnan puheenjohtaja

Merenpohjan kaivostoiminnan väliaikaista kieltämistä ehdotti alun perin Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmä. Ryhmä korostaa ehdotuksessaan muun muassa sitä, että kaivostoimintaa harjoittavat yritykset ja niiden rahoittajavaltiot kilpailevat siitä, kuka löytää merenpohjasta ensimmäisenä harvinaisia maametalleja, kuten nikkeliä, kobolttia, kuparia ja mangaania.

Syvänmeren kaivostoimintaa ajavat tahot väittävät, että merenpohjassa olevia mineraaleja tarvitaan vihreään siirtymään, esimerkiksi akkuteollisuuden komponenttitarpeiden täyttämiseen.

Ehdotuksen mukaan tämäntyyppinen kaivostoiminta aiheuttaa huomattavaa vahinkoa haavoittuville meriekosysteemeille, mikä vaikuttaa kalastukseen ja muihin perinteisiin toimintoihin. Merillä ja syvänmeren ekosysteemeillä on myös keskeinen tehtävä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, sillä meret muodostavat maailman suurimman hiilivaraston ja varastoivat suunnattomia määriä hiilidioksidia.  

– Yli 600 tieteen ja menettelytapojen asiantuntijaa on varoittanut syvänmeren kaivostoiminnasta, jonka seurauksena luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemitoiminnot häviäisivät useamman sukupolven ajaksi, keskiryhmän ehdotuksessa todetaan.

Koskee vain kansainvälisiä vesiä

Kestävä Pohjola -valiokunta korostaa, että ehdotus koskee toimintaa kansainvälisillä vesillä. Luvituksesta vastaava Kansainvälinen merenpohjajärjestö (ISA) ei ole tähän mennessä myöntänyt yhtään kaivoslupaa, mutta se on myöntänyt 31 malminetsintälupaa.

Ehdotus menee seuraavaksi koko Pohjoismaiden neuvoston käsittelyyn. Tämä tapahtuu neuvoston varsinaisessa istunnossa, joka pidetään Islannissa lokakuussa. Jos istunto hyväksyy ehdotuksen, se toimitetaan suosituksena Pohjoismaiden hallituksille.