Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto täyttää 30 vuotta
Miljøprisen sætter i år fokus på civilsamfundets bidrag till den grønne omstilling.
Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995.
Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon tämän vuoden teema kansalaisyhteiskunnan panos ympäristötyöhön korostaa kansalaisten merkitystä vihreässä siirtymässä.
”Aktiivinen ja sitoutunut kansalaisyhteiskunta on vihreän siirtymän edellytys ja keskeisessä roolissa, kun pyrimme tekemään tarvittavia parannuksia luonnon ja ympäristön tilaan”, sanoo ympäristöpalkinnon palkintolautakunnan puheenjohtaja Anna Jöborn.
”Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto on jo 30 vuoden ajan antanut näkyvyyttä toiminnalle, joka tukee kestävää kehitystä alueellamme. Ilmasto- ja ympäristöhaasteiden konkretisoituessa on yhä tärkeämpää tehdä yhteistyötä yhteisten ratkaisujen löytämiseksi”, hän jatkaa.
Kansalaisyhteiskunnan osallistaminen on paitsi tämänvuotisen palkinnon teema myös koko palkinnon ydin, sillä palkinnonsaajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Ympäristöpalkinto on suuruudeltaan 300 000 Tanskan kruunua (noin 40 000 euroa), ja sitä hallinnoi Reykjavikin Pohjolan-talo.
Kansalaisyhteiskunnan osallistaminen – toiminta, joka aktivoi väestöä edistämään vihreää siirtymää
Kestävää tulevaisuutta on vaikea luoda, ellei väestö sitoudu luonto- ja ympäristökysymyksiin. Kaikki yhteiskunnan toimijat on otettava mukaan ilmastonmuutoksen hillintään, vihreän siirtymän toteuttamiseen sekä toimiin, joita ekosysteemiemme suojelu, hoito ja ennallistaminen vaativat.
Kun yhteiskunta pitää yhtä ja työskentelee yhteisen päämäärän eteen, lyhyessä ajassa voidaan ottaa huomattavia edistysaskeleita. Aika onkin ratkaiseva tekijä luonnon- ja ympäristönsuojelussa sekä vihreässä siirtymässä, koska parannuksia on tehtävä nopeasti. Tavoitteeseen päästään vain aktiivisen ja sitoutuneen kansalaisyhteiskunnan avulla.
Väestön osallistaminen voi olla hyvin monimuotoista ja ulottua paikallisesta yhdistys- ja järjestötoiminnasta yksittäisiin aloitteisiin, joilla edistetään kestävää kehitystä ja ympäristötietoisuutta. Käyttäytymismuutoksilla voi olla suuri merkitys kestävämmän tulevaisuuden kehittämisessä.
Meillä on jo monia esimerkkejä kansalaistieteestä (citizen science), jossa tavalliset ihmiset osallistuvat tieteelliseen tutkimukseen. Niistä voidaan mainita lintu- ja perhosseuranta sekä haitallisten vieraslajien torjunta. Nämä aloitteet ovat tärkeitä paitsi tiedonkeruun kannalta myös yleisen tietoisuuden ja sitoutumisen lisäämiseksi.
Aikaisemmat palkinnonsaajat
Pohjoismaiden neuvoston ensimmäinen ympäristöpalkinto myönnettiin ruotsalaistutkija Torleif Ingelögille työstä, joka on tehostanut luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä maa- ja metsätaloudessa. Sittemmin palkinto on jaettu yhteensä 30 kertaa, ja saajina on ollut luonnon virkistyskäytön parissa toimivia yhdistyksiä, hotelliketju, kolme pankkia, ympäristöjärjestöjä, useita start-up-yrityksiä, energiayhtiö ja lukuisia pohjoismaisia tutkijoita. Vuonna 2019 palkinto myönnettiin ruotsalaiselle Greta Thunbergille, joka kieltäytyi vastaanottamasta palkintoa protestoidakseen ilmastotoimien puutetta.
Näin palkinnonsaajasta päätetään
Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon saajan valintaprosessi on kolmivaiheinen:
- Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnonsaajaa.
- Kansalliset palkintolautakunnat valitsevat ehdotusten pohjalta lopulliset ehdokkaat (yhden tai kaksi).
- Pohjoismainen palkintolautakunta kokoontuu valitsemaan palkinnonsaajan.
Tämän vuoden ehdokkaat julkistetaan Ruotsin Almedalsveckan-politiikkaviikon yhteydessä 27. kesäkuuta. Voittaja saa palkintopatsaan tilaisuudessa, joka pidetään Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä Tukholmassa lokakuussa 2025.
Ehdota Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2025 ympäristöpalkinnon saajaa
Kuka tahansa voi ehdottaa Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinnon saajaa. Ehdokasasettelu päättyy keskiviikkona 30. huhtikuuta. Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto myönnetään pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai henkilölle, joka on esikuvallisesti ottanut luonnon ja ympäristön huomioon toiminnassaan tai joka on muutoin antanut merkittävän panoksen luonto- ja ympäristötyöhön. Maineen ja kunnian lisäksi luvassa on 300 000 Tanskan kruunua (noin 40 000 euroa).
