Pohjoismailla yhtenäinen ääni YK:n luontosopimusneuvotteluissa

18.05.22 | Uutinen
skylt med texten "för insekter!
Valokuvaaja
Henning Bagger/Ritzau Scanpix
Ekokriisi on ratkaistava kansainvälisellä sopimuksella, jossa on mitattavissa olevat tavoitteet ja selkeät toteutusvaatimukset. Näin kuuluu Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerien yhteinen kehotus YK:lle. Ministerit lupaavat lisätä monimuotoisuuspanostuksia myös Pohjoismaissa.

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy dramaattisesti Pohjolassa ja globaalisti. Ekokriisi jää kuitenkin herkästi ilmastokriisin varjoon. Vain harva tietää, että luonnon monimuotoisuutta koskevan uuden YK-sopimuksen neuvottelut lähestyvät loppuaan. Luonnolle on määrä saada oma ”Pariisin sopimus” kokouksessa, joka järjestetään Kiinan Kunmingissa myöhemmin tänä vuonna. 

Pohjoismaat voivat nostaa tavoitetasoa

– Pohjoismailla on tärkeä rooli monissa kansainvälisissä ympäristö- ja ilmastoneuvotteluissa. Siksi onkin hienoa, että voimme yhdessä ajaa tavoitetason nostamista, sanoo Ruotsin ilmasto- ja ympäristöministeri Annika Strandhäll. 

Hän sopi pohjoismaisten kollegojensa kanssa Oslossa 3. toukokuuta Pohjoismaiden poliittisesta viestistä YK:n loppuneuvotteluihin ja siitä, miten kriisiä on tarkoitus hoitaa kotikentällä.

Mitattavissa olevia tavoitteita

Ministerit peräävät muun muassa ”transformatiivista muutosta”, jotta luontokatoa aiheuttava kehitys saataisiin käännettyä. Uudessa globaalissa sopimuksessa tulisi lisäksi olla mitattavissa olevat tavoitteet, jotka tukevat kiireellisiä toimia kaikissa maissa. Maailman luonnonsäätiön Tanskan-osasto on jo kauan kaivannut Pohjoismaiden liittoutumista sopimusneuvotteluissa, joten se pitää julkilausumaa tervetulleena. 

30 prosenttia luonnosta suojeltava 

– Se on hyvä, että Pohjoismaiden ympäristöministereillä on kunnianhimoiset tavoitteet uudelle globaalille biodiversiteettisopimukselle. He tukevat keskeisiä tavoitteita, joiden mukaan 30 prosenttia luonnosta tulisi suojella vuoteen 2030 mennessä. Sen sijaan jäin kaipaamaan konkreettisia tavoitteita, jotka liittyvät globaalin jalanjälkemme pienentämiseen, sanoo WWF Tanskan biodiversiteettiasiantuntija Thor Hjarsen. 

Rikkaiden maiden maksettava enemmän

Hän korostaa myös, että Pohjoismaiden kaltaisten rikkaiden maiden on otettava muita suurempi vastuu sopimuksen rahoittamisesta.  Kotikentällä ministerit haluavat nopeasti päivittää kansalliset toimintasuunnitelmat uuden globaalin biodiversiteettisopimuksen mukaisiksi. He kirjoittavat niin ikään haluavansa alkuperäiskansat, paikallisyhteisöt ja nuoret täysipainoisesti mukaan sopimuksen täytäntöönpanoon.

19 vaatimusta Pohjoismaiden nuorilta

Saman vaatimuksen on esittänyt pohjoismaisten nuorten biodiversiteettiverkosto (Nordic Youth Biodiversity Network, NYBN), joka on laatinut 2 500 nuoren tuella 19 vaatimusta uuden globaalin sopimuksen sisällöstä. Ministerien julkilausuma heijastelee myös monia muita nuorten esittämiä vaatimuksia.

”Globaalia etelää tuettava”  

– Pidän rohkaisevana sitä, että ministerit haluavat nuoret, alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt mukaan toteuttamaan uutta biodiversiteettisopimusta. Olisimme toivoneet heidän priorisoivan myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvää koulutusta Pohjoismaissa sekä tukevan globaalia etelää nykyistä enemmän, sanoo Nordic Youth Biodiversity Networkin Annika Lepistö.

Lue lisää