Pohjoismaisia kulutustottumuksia muutettava kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi

27.02.23 | Uutinen
sdgs
Photographer
Arthur Cammelbeeck/Altinget.
Pohjoismaiden on muutettava kulutustottumuksiaan, jos ne mielivät saavuttaa kansainväliset kestävän kehityksen tavoitteet. Näin todettiin Kööpenhaminan kestävän kehityksen viikolla, jolla Pohjoismaiden ministerineuvosto järjesti kolme keskustelutilaisuutta. Pohjoismaat ovat maailman kärkeä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Maiden suoriutuminen on kuitenkin heikompaa, kun tarkastellaan neljää ekologista kestävyystavoitetta. Vaikutukset näkyvät myös Pohjolan ulkopuolella, sillä Pohjoismaiden kulutuksella on suuret ympäristö- ja ilmastovaikutukset myös muualla maailmassa. Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii kääntämään kehityksen suunnan ja tekemään Pohjolasta maailman kestävimmän alueen.

– Pohjoismaat päätyvät vuosi toisensa jälkeen kärkisijoille kansainvälisissä kestävyysvertailuissa. Mutta vaikka olemme huipulla, emme silti ole riittävän hyviä. Tämä pätee erityisesti ekologisiin kestävyystavoitteisiin. Elämäntavallamme ja ennen kaikkea kulutustottumuksillamme on huomattavat kielteiset ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Ne näkyvät paitsi täällä Pohjolassa myös kansainvälisesti erilaisina ulkoisvaikutuksina, totesi Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön kansliapäällikkö Jonas Wendel avauspuheenvuorossaan.

Kun Pohjoismaiden pääministerit päättivät tehdä Pohjolasta maailman kestävimmän ja integroituneimman alueen vuoteen 2030 mennessä, taustalla oli akuutti ilmastokriisi. Agenda 2030 -toimintaohjelma ja Pariisin sopimus toimivat tiennäyttäjinä, mutta Pohjola haluaa työskennellä vieläkin nopeammin ja kunnianhimoisemmin.

Kuinka Pohjoismailla oikeasti menee?

Pohjola on jo päässyt muita pidemmälle monien globaalien Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamisessa. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kaikki viiden kärjessä viimeisimmässä vuotuisessa kestävän kehityksen raportissa, jonka Bertelsmann Stiftung ja Sustainable Development Solutions Network julkistivat heinäkuussa 2022. Ekologisten kestävyystavoitteiden 12, 13, 14 ja 15 toteuttamisessa Pohjoismaat ovat kuitenkin jäljessä. Tämä selittyy paljolti Pohjoismaiden tuotannolla ja kulutuksella. 

– Kaikissa Pohjoismaissa kulutetaan aivan liikaa. Jos kaikki käyttäisivät luonnonvaroja kuten tanskalaiset, tarvitsisimme neljä uutta maapalloa joka vuosi, sanoi Kööpenhaminan yliopiston professori Katherine Richardson.

Pohjoismainen ylikulutus globaalin kehityksen jarruna

Muihin maihin verrattuna Pohjoismailla on suuret kasvihuonekaasu- ja saastepäästöt, jotka syntyvät niiden tavasta tuottaa ja kuluttaa tavaroita.

– Pohjolan teollisuus on täysin integroitunut globaaleihin tuotantoketjuihin. Kokonaiskuvaa ei siis voi nähdä vain keskittymällä siihen, mitä Pohjolassa tehdään. Meidän on huomioitava koko globaali toimitusketju. Minusta onkin vähän epäolennaista kysyä, miten kestävä Pohjola on. Kyse ei ole vain omasta alueestamme vaan siitä, miten me edistämme koko planeetan kestävää kehitystä, kiteytti Ludnin yliopiston professori Per Mickwitz.

Suuri osa pohjoismaisista tuotantoketjuista ulottuu alueen ulkopuolelle. Jotta Pohjola säilyisi kestävänä, kulutusta on siis tarkasteltava globaalista näkökulmasta.

– Enemmistö Ruotsin kulutuspohjaisista päästöistä tapahtuu Ruotsin ulkopuolella. Ulkomaisista päästöistä suurin osa syntyy tuomiemme elintarvikkeiden, rakennusmateriaalien ja fossiilisten polttoaineiden tuotannosta, sanoi Stockholm Environment Instituten apulaistutkija Katarina Axelsson.

Kestävän kulutuksen oltava helppoa

Eniten haasteita Pohjoismailla on vihreään siirtymään liittyvän tavoitteen saavuttamisessa. Pohjoismaiden ministerineuvosto on pyrkinyt ratkomaan ongelmaa aktiivisesti varsinkin sen jälkeen, kun maat hyväksyivät 2030-vision kestävästä ja integroituneesta Pohjolasta.

Valtava yksityinen ylikulutus on haaste kaikille Pohjoismaille. Pohjoismaiden ministerineuvosto panostaa vision ja kansainvälisten tavoitteiden toteuttamiseen muun muassa tekemällä kestävien tuotanto- ja kulutustapojen omaksumisesta nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa.

Vuonna 2021 käynnistetty ohjelma Kestävä elämäntapa Pohjoismaissa koostuu kuudesta hankkeesta, jotka keskittyvät esimerkiksi ympäristömerkintään ja pohjoismaisen elämäntavan tarkasteluun tasa-arvonäkökulmasta. Tavoitteena on helpottaa kestävää elämäntapaa ja kestävien elämäntapavalintojen tekemistä sekä vauhdittaa kestävän elämäntavan normalisoitumista.

Katso globaalin kestävyysviikon keskustelutilaisuudet täällä:

Lue lisää Pohjoismaiden ministerineuvoston työstä täällä: