Uutta puhtia pohjoismaisten digiratkaisujen kehittämiseen
Pohjoismaiden kansallisia digipalveluita on jo pitkään pyritty yhteensovittamaan, mutta tulokset ovat jääneet uupumaan. Pohjoismaiden neuvosto pyysi joulukuussa 2021 tilannekatsausta yhteispohjoismaisen sähköisen tunnistautumisjärjestelmän (e-ID) kehittämistyöstä. Pohjoismaiden hallitukset vastasivat parlamentaarikoille, että ratkaisua ei ole vielä mahdollista toteuttaa. Syynä oli se, että Islannilla ja Suomella ei ole tarvittavaa teknistä infrastruktuuria rajat ylittävien kirjautumisten välittämiseen tai eIDAS-asetuksen vaatimusten mukaisia eID-tunnistusvälineitä.
Kaksi vuotta myöhemmin, syyskuussa 2023, Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta sai Pohjoismaiden ministerineuvostolta uuden tilannekatsauksen. Sen mukaan teknisten ratkaisujen toteuttamisen oli määrä alkaa Islannissa ja Suomessa vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä eli vuosi sitten. Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattisen ryhmän norjalaisjäsen Truls Vasvik kuvaa tilannetta seuraavasti:
”Tämä on yhtä korpivaellusta. Pohjoismaat ovat jo menettämässä aiemman digitaalisen etumatkansa, mikä heikentää kilpailukykyämme ja luo tarpeettomia rajaesteitä kansalaisille ja yrityksille”, Vasvik sanoo.
Tämä on yhtä korpivaellusta. Pohjoismaat ovat jo menettämässä aiemman digitaalisen etumatkansa.
Kärsimättömyyttä
Yhteispohjoismaisen sähköisen tunnistautumisjärjestelmän kehittäminen on hyvin tärkeä asia sekä Pohjoismaiden neuvoston kasvu- ja kehitysvaliokunnalle että rajaesteryhmälle. Truls Vasvik olikin kärsimätön, kun hän kysyi yhteistyöministereiltä asian nykytilasta. Vastauksen antoi Islannin yhteistyöministeri Willum Þór Þórsson.
”Minun on myönnettävä, etten ole syventynyt asiaan perusteellisesti. Tiedän kuitenkin, että edistämme digitalisaatiota kaikilla aloilla. Täällä lukemieni kokousasiakirjojen ja käymiemme keskustelujen perusteella voin todeta, että mahdollisimman ripeä työskentely on meille yhtä tärkeää kuin teille. Olen vakuuttunut siitä, että tämä on ratkaisu rajaesteiden poistamiseen”, Willum Þór Þórsson sanoi.
Uusi aika, uudet mahdollisuudet
Rajat ylittävät digiratkaisut tai niiden puute ovat olleet merkittävä este pääministerien vision toteuttamiselle. Yhteistyöministerit ottavat vapaan liikkuvuuden ohjelman mukaan säännöllisesti kantaa suuriin ongelma-alueisiin, joihin viranomaisten tulisi keskittyä. Näin pyritään löytämään ratkaisuja ja sitouttamaan kansallista työtä.
Jos Islannin yhteistyöministerin vastaus jäi hieman epäselväksi, Pohjoismaiden pääministerit ovat puolestaan paljon suorasanaisempia. He lupaavat Reykjavikissa hyväksymässään julkilausumassa ottaa vastuun yhteispohjoismaisia digiratkaisuja koskevan yhteistyön vahvistamisesta. Julkilausumassa pääministerit toteavat aikovansa
- parantaa rajat ylittäviä digitaalisia palveluinfrastruktuureja ja kansallisten infrastruktuurien välisiä yhteyksiä tukeakseen siten ihmisten, tavaroiden, palvelujen, pääoman ja tiedon vapaata liikkuvuutta alueellamme.
- varmistaa, että kansalliset vastuuviranomaiset toteuttavat tarvittavat toimenpiteet mahdollistaakseen henkilöllisyyden vastaavuuden vertailun yli maarajojen tarkistetun eIDAS-asetuksen mukaisesti.
- tunnistaa ja poistaa jäljellä olevat oikeudelliset ja tekniset esteet, jotta tietojenvaihto yritys- ja väestörekisterien välillä onnistuisi.
- kehittää monenvälisen pohjoismaisen sopimuksen, joka lisää tarkkuutta, joustavuutta ja turvallisuutta yli maarajojen tapahtuvassa luonnollisten henkilöiden identiteetin vastaavuuden vertailussa ja on samalla yhdenmukainen EU:n nykyisten ja tulevien säädösten kanssa, mukaan lukien asetus eurooppalaisen digitaalisen identiteetin puitteista.
On ilahduttavaa, että pääministerit ilmaisevat näin selvästi vastuunsa ja tavoitteensa, jotka koskevat yhteispohjoismaisten digiratkaisujen kehittämistä.
Truls Vasvik toivoo, että korpivaellus on tulossa päätökseen nyt, kun pääministerit ottavat näin selvästi vastuun Pohjoismaiden digitaalisesta kehityksestä.
”On ilahduttavaa, että pääministerit ilmaisevat näin selvästi vastuunsa ja tavoitteensa, jotka koskevat yhteispohjoismaisten digiratkaisujen kehittämistä. Asia edellyttää monialaista ja rajat ylittävää yhteistyötä. Siksi on ehdottoman tärkeää, että pääministerit ottavat ohjat käsiinsä ja saavat kaikki asianomaiset tahot pyrkimään samaan suuntaan. Pohjoismaiden neuvosto seuraa tilannetta tarkasti ja toimii jatkossa rakentavasti sekä vahtikoirana että kumppanina”, Vasvik toteaa lopuksi.
